AJANKOHTAISTA

Koulutukseen haku yhdenmukaistuu – yhteishaut alkavat samanaikaisesti 1.3.2010

Thu, 25 Feb 2010 12:36:00 GMT

Koulutukseen haku yhdenmukaistuu – yhteishaut alkavat samanaikaisesti 1.3.2010

Opetushallituksen tiedote 25.2.2010

Tänä keväänä järjestetään neljä yhteishakua, joihin kaikkiin voi hakea samanaikaisesti netissä. Yhteishaut alkavat maanantaina 1.3. Syksyllä alkaviin koulutuksiin voi hakea nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen, ammattikorkeakoulujen nuorten koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sekä yliopistojen yhteishaussa. Kaikkiin hakuihin on oma erillinen sähköinen hakulomake.

Nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun hakuaika on 1.–19.3.2010. Hakemuksen voi täyttää osoitteessa www.haenyt.fi.

Oppilaitokset julkistavat opiskelijavalinnan tulokset aikaisintaan 16.6. Opetushallitus lähettää kaikille valitsematta jääneille kirjeitse tiedot tuloksista.

Nyt alkavassa varsinaisessa haussa vapaiksi jääneille koulutuspaikoille järjestetään täydennyshaku 12.–23.7.2010.

Kaikkiaan aloituspaikkoja on n. 83 000, joista 46 500 ammatillisessa koulutuksessa ja 37 000 lukiokoulutuksessa. Eniten aloituspaikkoja on sosiaali- ja terveysalalla (5 300), liiketaloudessa ja kaupassa (5 000) sekä majoitus- ja ravitsemisalalla (5 000). Ammatillisen koulutuksen aloituspaikoista 6 800 on varattu ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän suorittaneille. Ruotsinkielisessä koulutuksessa aloituspaikoista 2 100 on ammatillisessa koulutuksessa ja 2 700 lukioissa.

Kevään 2009 vastaava haku keräsi yli 95 000 hakijaa, joista opiskelupaikan sai lähes 77 000. Ruotsinkieliseen koulutukseen haki 4 000, joista opiskelupaikan sai 3 800.

Ammattikorkeakouluihin omat yhteishaut nuorille ja aikuisille

Yhteishaku ammattikorkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin, aikuiskoulutuksiin ja ylempiin amk-tutkintoihin on 1.3.–16.4.2010. Hakulomake täytetään osoitteessa www.amkhaku.fi.

Haettavana on 523 koulutusohjelmaa nuorten haussa, 235 aikuisten haussa ja 169 ylemmissä amk-tutkinnoissa 25 ammattikorkeakoulussa. Jaossa on nuorille noin 22 200 ja aikuisille noin 6 000 aloituspaikkaa.

Vuonna 2009 noin 64 600 haki nuorten koulutukseen, noin 12 100 aikuisten koulutukseen ja noin 3 700 ylempiin amk-tutkintoihin. Aloituspaikkoja oli 19 800 nuorten koulutuksessa ja 6 470 aikuisten koulutuksessa.

Eniten aloituspaikkoja on tekniikan ja liikenteen, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusohjelmissa. Ammattikorkeakouluista viisi antaa koulutusta myös ruotsiksi.

Poliisiammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan på Åland eivät ole mukana yhteishaussa.

Ammattikorkeakoulut ilmoittavat valinnan tuloksista kirjeitse 20.7.2010 mennessä. Nuorten yhteishaussa vapaaksi jääneille paikoille järjestetään täydennyshaku 2.–5.8.2010.

Yliopistojen yhteishaku

Yliopistojen yhteishaun hakuaika on 1.3.–16.4.2010. Poikkeuksena ovat Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun koulutukset, joihin hakuaika päättyy jo 15.3.2010. Hakulomake täytetään osoitteessa www.yliopistohaku.fi.

Yliopistohaku.fi:n koulutushaussa näkyvät tiedot yhteishaussa mukana olevista noin 570 koulutuksesta, joita on 21 eri koulutusalalta. Yliopistoihin on tarjolla runsaat 17 000 aloituspaikkaa. Hakea voi kaikkiin 16 yliopistoon ja Maanpuolustuskorkeakouluun. Vuonna 2009 yhteishaussa oli noin 63 900 hakijaa, joista yliopistoihin hyväksyttiin runsaat 18 500.

Yliopistojen yhteishaun valintojen tulokset julkaistaan viimeistään tiistaina 20.7.2010. Korkeakoulut ilmoittavat hyväksymisestä kirjeitse. Tulokset ovat nähtävissä www.yliopistohaku.fi:n Hakijapalvelussa, jossa opiskelupaikan voi vastaanottaa myös sähköisesti.

Tiedot erillisvalintojen koulutuksista löytyvät myös yliopistohaku.fi -palvelun Koulutushausta tai yliopistojen omilta sivuilta. Vain joihinkin erillisvalinnoista on mahdollista hakea yliopistohaku.fi:n kautta.

Nettihakujen sulkeutuminen

Kaikki nettihaut sulkeutuvat viimeisenä hakupäivänä klo 16.15, johon mennessä sähköisen hakulomakkeen on oltava perillä. Hakuajan päättymisen jälkeen ei hakulomaketta voi enää tallentaa järjestelmään.

Yhden paikan säännös muuttuu 1.8.2010

Ammattikorkeakouluun ja yliopistoon hyväksytty voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan saman lukukauden (ennen lukuvuoden) aikana alkavista opinnoista.

Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään 3.8. Säännös koskee valtakunnallisessa yhteishaussa mukana olevia koulutuksia. Yliopistojen erillisvalinnat ja ammattikorkeakoulujen vieraskielinen aikuiskoulutus ja vieraskieliset ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot jäävät säännöksen ulkopuolelle.

Kevään yhteishaussa voi jäädä tietyksi ajaksi jonottamaan mieluisampaa opiskelupaikkaa niistä hakukohteista, joissa on käytössä varasijamenettely.

Jonottaminen edellyttää, että on saanut opiskelupaikan 20.7. mennessä. Jonottamisesta on ilmoitettava, kun ottaa opiskelupaikan vastaan. Jonotusoikeus päättyy 17.8.2010.

Ohjaus- ja neuvontapalvelut

Nuorten ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Valtakunnallinen ohjaus- ja neuvontapalvelu

puh. 020 690 691 (suomenkielinen neuvonta), arkisin klo 8–16.15
sähköposti: kouluta(at)oph.fi

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulujen hakutoimistot

www.koulutusnetti.fi --> Oppilaitosten yhteystiedot --> Ammattikorkeakoulujen hakutoimistot

Yliopistot

Yliopistohaku.fi-palvelun käyttöön liittyvissä kysymyksissä palvelee valtakunnallinen yliopistohaun neuvontapalvelu:

puh. 020 690 696 (suomenkielinen neuvonta)
arkisin klo 9–15
sähköposti: yliopistohaku(at)oph.fi ja applytouniversity(at)oph.fi

Koulutuksiin ja opiskelijavalintoihin liittyvissä kysymyksissä palvelevat yliopistojen hakijapalvelut:

www.koulutusnetti.fi --> Oppilaitosten yhteystiedot --> Yliopistojen hakijapalvelut

Opetushallituksen Koulutusnettiin on koottu kaikki hakemisessa tarvittava tieto www.koulutusnetti.fi.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Annika Grönholm, puh. 040 348 7725

Kielitivoli innostaa kokeilemaan uusia kieliä

Wed, 03 Feb 2010 11:48:00 GMT

Kielitivoli innostaa kokeilemaan uusia kieliä

Opetushallituksen rahoittama kampanja rohkaisee koululaisia ja huoltajia laajempiin kielivalintoihin. Nettipelin avulla oppilaat saavat ensituntumaa vieraisiin kieliin hauskalla ja oppimaan innostavalla tavalla.

Suomessa on aina arvostettu monipuolista kielitaitoa, mutta viime vuosina on näkynyt huolestuttavia merkkejä arvostuksen laskusta. Näyttää siltä, että monet oppilaat ja huoltajat uskovat englannin ja kotimaisten kielten taidon antavan riittävät valmiudet suoriutua työelämän ja henkilökohtaisen elämän kielitaitoa edellyttävistä tilanteista. Myös kuntien ja koulujen tarjoamissa kieliohjelmissa on suurta vaihtelua. On perusteltua sanoa, että oppilailla eri osissa maata ja erikokoisissa kunnissa ei ole tasa-arvoisia kieltenopiskelumahdollisuuksia.

Tilanne on huolestuttava, koska hyvää kielitaitoa ei saavuteta hetkessä eikä alkanutta alamäkeä ole helppo kääntää nousuun. Aiemmin saksan taito oli suomalaisten keskuudessa suhteellisen yleinen, mutta noin kymmenen vuoden aikana on peruskoululaisten saksan opiskelu suorastaan romahtanut. Ranskaa on aina opiskeltu saksaa vähemmän, ja hyvästä venäjän taidosta on pysyvä pula. Työelämän suunnalta on esitetty toiveita myös esimerkiksi espanjan, kiinan ja japanin taidosta.

Jotta maassamme voidaan turvata monipuolinen kielivaranto, on tärkeää, että eri kieliä opiskellaan jo peruskoulussa. Pelkällä kielitaidolla työtä ei tietenkään saa, mutta vähän osatun kielen taito voi olla ratkaiseva tekijä työpaikan saamisessa. Ja tietysti kielistä on paljon iloa ja hyötyä myös henkilökohtaisessa elämässä.

Huolestuttavan kehityssuunnan kääntämiseksi Opetushallitus jakoi vuonna 2009 kolme miljoonaa euroa valtionavustuksina niille perusopetuksen järjestäjille, jotka haluavat kehittää keinoja lisätä myös muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelua. Rahoituksen piirissä on nyt 74 kuntaa ja 8 yksityistä koulua. Kyseisten kuntien ja koulujen oppilaat kattavat noin puolet koko maan peruskoulujen oppilasmäärästä. Lisäksi toimintaan osallistuu opetusministeriön rahoituksella joitakin kielikouluja ja yliopistojen harjoittelukouluja.

Työ on lähtenyt ripeästi käyntiin, ja monilla paikkakunnilla on järjestetty oppilaille kielimaistiaisia ja monenlaisia muita tilaisuuksia tutustua uusiin vieraisiin kieliin. Lähes 400 opettajaa osallistuu hankkeeseen sisältyvään vuoden mittaiseen täydennyskoulutusohjelmaan.

Kielitivoli-sivut on avattu

Opetushallitus haluaa rohkaista niin oppilaita kuin heidän vanhempiaan ennakkoluulottomiin kielivalintoihin Internetissä pelattavien kielipelien avulla. Pelaaja voi valita saksan-, ranskan-, venäjän- tai espanjankielisen pelin.

Osa peleistä on tarkoitettu lähinnä pienemmille oppilaille ja aivan aloittelijoille. Osa taas on haastavampia, mutta kieltä osaamatonkin voi niistä suoriutua, jos omaa kokemusta muiden kielten opiskelusta.

Pelit on suunnattu perusopetusikäisille, pelaajat voivat kerätä pisteitä ja seurata pistetilastosta omaa sijoitustaan. Pelejä voi pelata opettajan ohjaamana tai kotona tarvittaessa vanhempien tukemana. Pelien lisäksi sivuilla on oppilaille tarkoitettuja tietoiskuja pelattavista kielistä. Lisäksi tietoa on huoltajille ja opettajille. Helmi-maaliskuussa 2010 sivustolle tulee tarkempaa tietoa KieliTalent –kilpailusta, joka on suunnattu 12 – 13- vuotiaille oppilaille ja johon osallistutaan kouluittain.

Lisätietoja:
Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta, puh. 040 348 7269 tai Paula Mattila, 040 348 7138, opetusneuvos Kristiina Ikonen, 040 348 7282
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)oph.fi

Kielitivoli-peli

Kielitivoli-hankesivut Opetushallituksen nettisivuilla.

Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvaa kaikissa koulumuodoissa

Wed, 27 Jan 2010 13:03:00 GMT

Vieraskielisten opiskelijoiden määrä kasvaa kaikissa koulumuodoissa

Opetushallituksen tiedote 21.1.2010

Vieraskielisten oppilaiden määrä on lisääntynyt Suomen peruskouluissa kolmessa vuodessa noin 9 prosenttia. Ammattikouluissa on vieraskielisiä opiskelijoita nyt 23 prosenttia enemmän ja yliopistoihin hakeneita peräti 70 prosenttia enemmän kuin kolme vuotta aiemmin.

Luvut ilmenevät Opetushallituksen tuoreesta tilastojulkaisusta Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2009, joka kattaa Suomen koko koulujärjestelmän esiopetuksesta korkeakouluihin. Julkaisu ilmestyy nyt kahdeksannen kerran.

Vieraskielisten määrä perusopetuksessa on lisääntynyt vuodesta 2005 vuoteen 2008 noin 9 prosenttia. Lukiokoulutuksessa opiskeli vuonna 2007 kaikkiaan 3 300 vieraskielistä opiskelijaa, joka tarkoittaa 2,9 prosentin osuutta kaikista lukiolaisista. Lukion aikuisten opetussuunnitelman mukaisesti opiskelevista vieraskielisten osuus oli lähes 6 prosenttia.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskeli vuonna 2007 noin 11 600 vieraskielistä opiskelijaa. Opiskelijamäärä on kasvanut vuoteen 2005 verrattaessa noin 23 prosenttia. Oppisopimuskoulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden määrän kasvu on ollut prosentuaalisesti tarkastellen voimakasta. Vuonna 2007 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli noin 1900 vieraskielistä opiskelijaa. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutukseen osallistui noin 2 000 henkilöä. Tämä on 570 henkilöä (40 %) enemmän kuin vuonna 2005.

Toisen asteen tutkinnon vuonna 2007 suoritti 4 000 vieraskielistä opiskelijaa, joista ammatillisen tutkinnon suoritti lähes neljä viidesosaa. Vuosina 2005-2007 tutkinnon suorittaneiden vieraskielisten määrä kasvoi viidenneksellä.

Julkaisu:
Koulutuksen määrälliset indikaattorit – Kvantitativa indikatorer för utbildningen 2009. Toim. Timo Kumpulainen. Opetushallitus. Esa Print, Tampere 2009.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Timo Kumpulainen, puh. 040- 348 7169
opetusneuvos Matti Kyrö, puh. 040 -348 7124
asiantuntija Pirjo Karhu, puh. 040-3487346 (yliopistojen opiskelijavalinnat)
erityisasiantuntija Outi Kivipelto, puh. 040-348 7146 (ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat)

Ammattikoulutus jää nuorilta maahanmuuttajilta helposti kesken

Wed, 27 Jan 2010 11:55:00 GMT

Ammattikoulutus jää nuorilta maahanmuuttajilta helposti kesken

Opetushallituksen lehdistötiedote 21.1.2010

Mitä vähemmän aikaa maahanmuuttajaopiskelija on asunut Suomessa, sitä vaikeampi hänen on suoriutua ammatillisista opinnoista. Keskeyttämisriski liittyy keskeneräiseen kotoutumisprosessiin ja on erityisen suuri sellaisilla ensimmäisen polven opiskelijoilla, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat kotoisin Euroopan ulkopuolisista maista ja joilla on vähäinen koulutausta omasta kotimaastaan.

Turun ammatti-instituutin kehitysyksikkö on selvittänyt Opetushallituksen toimeksiannosta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ammatillisen opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen keskeyttämisen syitä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskeyttämiseen vaikuttavat useat eri syyt. Kielivaikeudet, vaikea perhetilanne ja taloudelliset vaikeudet lisäävät poissaoloja ja jälkeen jäämistä opinnoista. Myös kulttuurierot, motivaatio-ongelmat ja oppimisvaikeudet vaikuttavat päätökseen keskeyttää opinnot.

Suurimman osan maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista katsottiin olevan opiskelijoita, joiden keskeyttämisten syiden ei nähty eroavan kantaväestön opiskelijoiden keskeyttämisten syistä. Keskeyttämisten uskottiin olevan maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla usein negatiivisia: opiskelijat jäävät keskeyttämisen jälkeen kantaväestön opiskelijoita useammin vaille opiskelu- tai työpaikkaa.

Keskeyttämisten määrissä on suuria valtakunnallisia eroja. Osaa ammatillisista oppilaitoksista maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskeyttämisproblematiikka ei vielä kosketa. Tulevaisuudessa tilanteen uskotaan muuttuvan.

Selvitystyöhön osallistuneiden tahojen mielestä keskeyttämisiä voitaisiin ehkäistä varmistamalla riittävät resurssit joustaviin ja opiskelijan yksilölliset tarpeet huomioiviin ohjaus- ja tukitoimiin. Tukea tarvittaisiin suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja sellaisiin hyviin käytäntöihin, jotka vahvistavat opiskelijan kielellisiä ja muita opiskeluvalmiuksia sekä ennen ammatillisten perusopintojen alkua että niiden aikana.

Julkaisu:
Jaana Kilpinen: Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys. Turun ammatti-instituutti ja Opetushallitus, 2009.

Lisätietoja:
FM, NTM Jaana Kilpinen, Turun ammatti-instituutti aikuiskoulutus, gsm 050 4283154
jaana.kilpinen@turkuai.fi

Opetushallitus palkitsi ansiokasta kieltenopetusta

Fri, 08 Jan 2010 06:39:00 GMT

Opetushallitus palkitsi ansiokasta kieltenopetusta

Opetushallituksen tiedote 9.12.2009

Opetushallitus on myöntänyt vuoden 2009 European Label -laatuleimat ja kunniamaininnat neljälle innovatiiviselle kieltenopetushankkeelle.

Rehtori Olli Korpivuo ja lehtori Liisa Peura ottivat vastaan Espoon Jousenkaaren koulun laatupalkinnon Helsingin Säätytalolla joulukuussa.

Laatuleiman saivat Amiedun henkilöstövalmennus Helsingistä ja Jousenkaaren koulu Espoosta. Kunniamaininnan saivat Kaustisen musiikkilukio ja Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu. Vuoden kieltenopettajana palkittiin lehtori Pirjo Passoja Joensuusta ja vuoden kieltenopiskelijana ylioppilas Otto Rajala Mäkelänrinteen lukiosta. Pääjohtaja Timo Lankinen jakoi palkinnot Helsingin Säätytalolla 9.12.2009.

Euroopan unioni on kehittänyt kieltenopetuksen tehostamiseksi kieltenopetuksen eurooppalaisen laatuleiman, European Label. Sen tavoitteena on korostaa kielitaidon ja kieltenopiskelun merkitystä. Vuoden 2009 painoalueita olivat kulttuurienvälinen vuorovaikutus, kielet työelämässä sekä kieliohjelman monipuolistaminen. Laatuleimakilpailu järjestettiin nyt kahdennentoista kerran.

”Palkitsemme sellaisia oppilaitoksia, joissa kielitarjontaa on voitu monipuolistaa. Pyrimme tukemaan hankkeita, joissa on kehitetty luovia tapoja tarjota enemmän kieliä, erityisesti vähemmän opiskeltuja kieliä. Viime vuosina oppilaiden ja opiskelijoiden kielivalinnat ovat Suomessa kaventuneet”, pääjohtaja Timo Lankinen totesi.

Laatuleimalla palkitut hankkeet

Amiedun henkilöstövalmennuksen hanke ”Työpaikka suomen kielen oppimisympäristönä” on palkinnon perustelujen mukaan erittäin ajankohtainen ja kattaa erinomaisesti painoalueet kulttuurien välisen vuoropuhelun ja kielet työelämässä. Hanke tukee maahanmuuttajien kotoutumista ja työssäkäyntiä. Suomen kieltä opiskellaan työn ohessa useilla ammattialoilla räätälöidysti. Noin 200 opiskelijaa osallistuu 17 eri ryhmässä koulutukseen työajalla. Suomen kielen kouluttajia on parikymmentä. Malli on hyvin sovellettavissa työpaikoissa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrän kasvaessa.

Espoon Jousenkaaren koulun hankkeessa kaikille toisen luokan oppilaille tarjotaan mahdollisuus englannin ja ranskan kielikerhoihin lukujärjestykseen sisältyvinä. Oppilaita kannustetaan varhaiseen kielenoppimiseen ja edistetään positiivista asennetta kieltenopiskeluun. Kerhotunnit on integroitu opetukseen ja vuoden aikana oppilas osallistuu sekä englannin että ranskan kerhoihin ja saa kuvan molemmista kielistä. Tämä helpottaa A1 -kielen valintaa. Toiminnassa korostuu suullinen kielitaito ja menetelmät on valittu oppilaiden ikätason mukaisesti. Erityisesti ranskan kielen valinnat ovat lisääntyneet ja poikien määrä ranskan opiskelijoina on kasvanut. Mallia voi hyvin soveltaa muissa kielissä 1-2 –luokkalaisille kielivalintojen monipuolistamiseksi.

Kunniamaininnat

Kunniamaininnalla palkittu Kaustisen musiikkilukion hanke ”Luovat opiskelutavat lukion kielten opiskelussa” on opiskelijoita aktivoiva ja korostaa omatoimisuutta. Hankkeessa hyödynnetään erittäin monipuolisia työtapoja, käytetään hyväksi erilaisia ajankohtaisia oheisaineistoja ja irrottaudutaan perinteisestä oppikirjakeskeisestä opetuksesta. Suullisen kielitaidon kokeita on toteutettu yli 10 vuoden ajan.

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu on hankkeessaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti toteuttanut ja kehittänyt laajaa kieliohjelmaa sekä ylläpitänyt opiskelijoiden opiskelumotivaatiota erityisesti harvinaisissa kielissä. Opettajien aktiivinen työ verkostoissa ja koulun johdon sitoutuminen ovat mahdollistaneet hyvien käytänteiden levittämisen. Oppilaat osallistuvat perusopetuksen valtakunnalliseen arviointiin erinomaisin tuloksin eri kielissä sekä joissakin kielissä eri maiden virallisiin kielikokeisiin. Ylioppilastutkinnossa opiskelijoita kannustetaan suorittamaan opiskelemissaan kielissä kielten koe opiskelemallaan tasolla.

Vuoden kieltenopettaja

Vuoden kieltenopettajaksi valittiin Joensuun yhteiskoulun lukion ranskan ja venäjän opettaja, lehtori Pirjo Passoja. Hän on aktiivinen opettaja, joka toteuttaa työssään monipuolisia opetusmetodeja ja korostaa kielen ja kulttuurin yhteenkuuluvuutta. Hän kannustaa opiskelijoita aktiivisesti osallistumaan erilaisiin kielitapahtumiin, -tempauksiin ja -kilpailuihin.

Kielitaitonsa ja kulttuurintuntemuksensa pohjalta Pirjo Passoja on luonut hyvät yhteydet opettamiensa kielten kohdemaihin. Hän on järjestänyt mm. ranskalaisen elokuvan viikon Joensuussa useana vuotena. Hänen aloitteestaan Joensuussa aloitettiin vuonna 2008 A2 -ranskan opetus kahden koulun välisenä yhteistyönä. Ns. harvinaisten kielten ryhmiä on muodostettu moneen eri kuntaan. Pirjo Passoja on myös aktiivinen toimija kieltenopettaja- ja kulttuurijärjestöissä.

Vuoden kieltenopiskelija

Vuoden kieltenopiskelijaksi valittiin ylioppilas Otto Rajala Mäkelänrinteen lukiosta. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon seitsemässä aineessa ja saanut kaikista arvosanan laudatur. Tutkintoon sisältyy kokeet neljässä kielessä (englanti, ruotsi, saksa ja ranska).

Lisätietoa:
European Label -juryn puheenjohtaja, opetusneuvos Kalevi Pohjala, puh. 040 348 7212

Opetushallitus on myöntänyt vuoden 2009 European Label -laatuleimat ja kunniamaininnat neljälle innovatiiviselle kieltenopetushankkeelle.

Ota kantaa perusopetuksen tavoitteisiin ja tuntijakoon

Fri, 04 Dec 2009 14:27:00 GMT

Ota kantaa perusopetuksen tavoitteisiin ja tuntijakoon

Opetusministeriön päätöksellä on 3.4.2009 asetettu työryhmä valmistelemaan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista.

Työryhmä kuulee työskentelynsä aikana lukuisia asiantuntijoita niin kasvatuksen ja opetuksen yleisten tavoitteiden kannalta kuin eri oppiaineidenkin näkökulmasta. Työryhmä haluaa käynnistää perusopetuksen tulevaisuuteen liittyvän avoimen kansalaiskeskustelun ja toivoo runsaasti kannanottoja työryhmälle annetun tehtävän kannalta tärkeisiin asioihin.

Verkkosivuillamme on avattu keskustelu perusopetuksen tuntijakoon liittyen. Kysymykset vaihtuvat kolmen viikon välein ja käsittelevät muun muassa perusopetuksen tavoitteita ja arvoja, muutosehdotuksia sekä oppimisen eri ulottuvuuksia. Kommentointiaikana kertyneestä aineistosta laaditaan yhteenveto, joka on nähtävissä verkkosivullamme.

Miksi ja mihin peruskoulua tarvitaan? Mitä perusopetuksen tulisi kyetä antamaan kaikille oppilaille niin, että nämä selviytyisivät mahdollisimman hyvin elämässään niin ihmisinä, kansalaisina kuin työelämässäkin?

Kommentoi

Tiivistelmät keskustelupalstan kommenteista

Tilastot kertovat ammatillisen koulutuksen kasvusta

Fri, 27 Nov 2009 11:50:00 GMT

Tilastot kertovat ammatillisen koulutuksen kasvusta

WERA-raportointipalvelun tilastot kertovat ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen kasvaneen selvästi vuoden sisällä. Nuorten ammatilliseen koulutukseen oli viime vuonna noin 56 600 ja tänä vuonna yli 62 000 hakijaa. Lukioon haki viime vuonna 34 000 ja tänä vuonna runsaat 33 000 nuorta.

Vaikka hakijamäärä nousi vuodessa lähes viidellä tuhannella (90 600 vuonna 2008 ja 95 200 vuonna 2009), lisääntyi koulutukseen hyväksyttyjen määrä vain hiukan (66 200 vuonna 2008 ja 67 400 vuonna 2009). Ruotsinkielisessä koulutuksessa hyväksyttyjen määrä jopa hienokseltaan laski (3 460 vuonna 2008 ja 3 400 vuonna 2009).

Näyttötutkintojen ja oppisopimuskoulutuksen asema ammattiin opiskelussa on viime vuosina vahvistunut. Suoritettujen ammatillisten tutkintojen kokonaismäärä nousi vuodesta 2005 vuoteen 2007 lähes neljällä tuhannella, runsaasta 58 000:sta noin 62 000:een. Oppilaitosten opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa suoritettiin 32 000 perustutkintoa ja näyttötutkintoina noin 19 000 perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa. Oppisopimuskoulutuksena tutkintoja suoritettiin 11 000.

Tilastot perustuvat Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen tietoihin ja rekistereihin.

Opetushallituksen ylläpitämä WERA-raportointipalvelu on käytettävissä Internetin kautta. WERAn raporteista tilastoja voi tulostaa erilaisilla alueellisilla hakutekijöillä koulutuksen järjestäjän, opintoalan, kielen, tutkinnon sekä tutkinnon suoritustavan mukaan. WERAn kautta ovat käytettävissä myös ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun KOULUTA- tilastoraportit.

Lisätietoja Opetushallituksessa:
WERA-yhteishenkilöt: Marianne Portin, Åke Hagman, Timo Kumpulainen ja Matti Kyrö
KOULUTA-yhteyshenkilöt: Markku Hartonen, Seppo Heikkilä ja Katariina Männikkö

Miten ruotsia osataan peruskoulussa?

Fri, 27 Nov 2009 08:59:00 GMT

Miten ruotsia osataan peruskoulussa?

Opetushallituksen lehdistötiedote 24.11.2009

Peruskoululaisten ruotsin kielen osaamisen taso on laskenut vuosien 2001 ja 2008 välillä sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen että kielioppirakenteiden hallinnan osa-alueilla.

Opetushallitus arvioi huhtikuussa 2008 toisen kerran ruotsin kielen oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Edellinen perusopetuksen ruotsin kielen B-oppimäärän kansallinen arviointi tehtiin vuonna 2001. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin perusopetuksen B-ruotsin opetukselle asetetut tavoitteet on saavutettu.

Arvioinnin otokseen kuului 107 koulua, joissa kuullun ja luetun ymmärtämiseen sekä kieliopin ja kirjoittamisen kokeeseen osallistui noin 5 500 oppilasta. Lisäksi järjestettiin puhumisen koe 52 koulussa ja siihen osallistui noin 800 oppilasta.

Arviointiraportissa kuvataan oppimistuloksia ja oppilaiden asenteita ruotsin kielen opiskelua kohtaan sekä vertaillaan koulussa annettuja todistusarvosanoja oppilaiden arvioinnissa saavuttamiin tuloksiin. Oppimistulokset ilmaistaan ensimmäistä kertaa sekä taitotasoina että ratkaisuprosentteina.

Tulokset

Ruotsin kielen osaaminen peruskoulun päättövaiheessa jää kokonaisuutena tyydyttävälle eli enintään kouluarvosanan 7 tasolle. Oppilaista 61 % sijoittuu osaamisessaan arvosanojen 6-8 välille. Suorituksiensa perusteella arvosanan 8 tasolla on 21 % oppilaista, 52 % on tätä heikompia ja 27 % parempia.

Puheen ymmärtämisessä 27 % oppilaista on arvosanan 8 tasoa. Tällä hyväksi määritellyn osaamisen tasolla oppilas ymmärtää yksinkertaista keskustelua tutuista aiheista ja pystyy lukemaan tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä. Tämän tason alapuolella on 41 % ja yläpuolella 32 % oppilaista.

Kokeen enimmäispistemäärästä oppilaat saavuttivat keskimäärin 53 %; tytöt 59 % ja pojat 48 %. Tulos vastaa tyydyttävää tasoa. Erinomaisiin tuloksiin pääsi 7 % tytöistä ja 2 % pojista. Heikon tuloksen sai 25 % tytöistä ja 48 % pojista.

Asenteet

Asenteet ruotsin kielen opiskelua kohtaan ovat myönteisimmät lukioon aikovilla tytöillä. He pitävät ruotsia melko hyödyllisenä oppiaineena ja luottavat eniten osaamiseensa. Ammatilliseen koulutukseen aikovat tytöt pitävät myös ruotsia jossain määrin hyödyllisenä, mutta eivät katso osaavansa kieltä.

Lukioon aikovien poikien käsitys kielen hyödyllisyydestä, omista taidoista ja oppimishaluista on lievästi kielteinen. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien poikien luottamus omaan osaamiseen on heikko, he eivät pidä ruotsista eivätkä näe sen opiskelusta olevan juurikaan hyötyä.

Asenteet heijastuvat myös koetuloksissa: lukioon aikovien oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 63 % ja ammatillisiin opintoihin aikovien 41 %.

Vertailu vuoteen 2001

Raportissa vertaillaan vuoden 2008 arvioinnin tuloksia vuoden 2001 vastaaviin. Osaamisen taso on laskenut kuuden vuoden kuluessa. Kuullun ymmärtämisessä tulokset ovat heikentyneet pari prosenttiyksikköä, luetun ymmärtämisessä kuusi ja rakenteiden hallinnassa lähes kymmenen prosenttiyksikköä.

Oppilaat kokevat ruotsin opiskelun hieman vaikeammaksi ja opiskelevat sitä vähemmän mielellään kuin aikaisemmin. Oppikirjat eivät tosin enää ole oppilaiden mielestä yhtä ikäviä kuin ennen.

Alueelliset erot

Alueelliset erot oppimistuloksissa olivat vähäisiä. Lapin ja Oulun läänin sekä taajamien tytöt hallitsevat ruotsin kielen rakenteita hieman muita paremmin.

Lisätietoja:
FT Eeva Tuokko, p. 040-5511 538

Julkaisu:
Eeva Tuokko: Miten ruotsia osataan peruskoulussa? Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten kansallinen arviointi 2008. Oppimistulosten arviointi 2/2009. Opetushallitus. Edita Prima Oy, Helsinki 2009.

www.oph.fi/julkaisut/2009/miten_ruotsia_osataan_peruskoulussa

Peruskoululaisten ruotsin kielen osaamisen taso on laskenut vuosien 2001 ja 2008 välillä sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen että kielioppirakenteiden hallinnan osa-alueilla.

Terveystieto sai hyvän vastaanoton

Mon, 16 Nov 2009 07:37:00 GMT

Terveystieto sai hyvän vastaanoton

Opetushallituksen lehdistötiedote 12.11.2009

Uusi oppiaine terveystieto on otettu hyvin vastaan. Peruskoululaiset pitävät sitä hyödyllisenä ja lukiolaiset kirjoittavat sen mielellään ylioppilaskokeessa. Opettajat kokevat sen opettamisen myönteisellä tavalla haasteellisena.

Terveystiedosta tuli itsenäinen oppiaine perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2001. Opetushallitus antoi vuonna 2003 nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet ja vuonna 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Terveystieto-oppiaineen opetusta ohjaavat tavoitteet ja keskeiset sisällöt määriteltiin tällöin ensimmäisen kerran kansallisella tasolla.

Terveystiedon oppiainekokonaisuuteen sisältyy terveyden edistämisen lisäksi sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, elämänhallintataitoja ja turvallisuustaitoja tukevia sisältöjä. Viime vuosina etenkin turvallisuuden edistämistä ja väkivallan ehkäisyä koskevat tavoitteet ovat osoittautuneet ajankohtaisiksi kehittämisalueiksi.

Opetushallitus käynnisti vuonna 2007 yhdessä Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen (Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta) kanssa tutkimuksen, jonka tavoitteena oli saada tietoa terveystiedon opetuksen toteutumisesta perusopetuksen vuosiluokilla 7 - 9 ja nuorten lukiokoulutuksessa.

Kokemuksia perusopetuksessa

Terveystiedon kehittämistutkimuksen mukaan peruskoulun 9.-luokkalaiset antoivat varsin myönteistä palautetta terveystieto-oppiaineesta ja siihen liittyvästä opetuksesta. Noin kaksi kolmasosaa oppilaista piti terveystietoa tärkeänä ja lähes kaksi kolmasosaa oppilaista piti hyvänä asiana, että siitä tuli oma oppiaine. Yhtä moni oli sitä mieltä, että terveystiedossa oppii hyödyllisiä ja käytännöllisiä asioita ja että käsiteltävät aiheet kiinnostavat.

Terveystiedon opetuksen on toivottu olevan toiminnallista, keskustelevaa ja oppilaita osallistavaa. Tässä on ilmeisesti onnistuttu, sillä yli puolet oppilaista kertoi, että terveystiedon tunneilla keskustellaan paljon.

Terveystiedossa käsitellään runsaasti aihepiirejä, jotka ovat keskeisiä nuoren kasvun ja kehityksen kannalta ja jotka askarruttavat nuoria, kuten seksuaalisuus, päihteet, mielenterveyskysymykset jne. Siksi ei ollut yllättävää, että jopa 40 % tytöistä ja pojistakin joka viides ilmoitti lukeneensa oppikirjasta muutakin kuin läksyjä. Oppilaat myös keskustelevat usein kaveripiirissä terveystiedon tunneilla käsitellyistä asioista. Tunnit virittävät siis myönteisellä tavalla jatkopohdiskelua.

Terveystiedon opiskelu näytti olevan mieluisampaa tytöille kuin pojille. Vastaavanlainen sukupuoliero on havaittu myös monissa muissa aineissa.

Myös terveystietoa opettavat opettajat ovat ottaneet uudistuneen oppiaineen myönteisesti vastaan. Heistä 88 % piti hyvänä, että terveystiedosta tuli oma oppiaine perusopetukseen. Yläkoulussa terveystietoa opettavat pääasiassa liikunnanopettajat, biologian ja kotitalouden opettajat. Myös heidän vastauksensa vahvistivat käsitystä, että terveystiedon tunnit ovat yläkoulussa toiminnallisia sisältäen paljon keskustelua ja terveyteen liittyvien kysymysten pohtimista yhdessä.

Kokemuksia lukiossa

Yhdeksässä lukiossa kymmenestä terveystietoa opettivat liikunnanopettajat. Joka viidennen vastaajan lukiossa sitä opetti biologian opettaja ja joka kymmenennen vastaajan lukiossa psykologian opettaja.

Terveystiedon tulo ylioppilastutkinnon osaksi on selvästi lisännyt lukion opiskelijoiden kiinnostusta osallistua myös valinnaisille terveystiedon syventäville kursseille. Opettajista 84 % ilmoitti näin tapahtuneen kouluissaan.

Terveystiedon koe ylioppilastutkinnossa on tuonut opettajille paljon uusia haasteita ja ammatillisia kehittymistarpeita. Lähes 90 % opettajista on kokenut nämä haasteet myönteisinä. Tätä tulosta vahvistaa myös se, että lähes 90 % piti hyvänä uudistuksena sitä, että ylioppilastutkinnossa voi kirjoittaa terveystiedon kokeen.

Opettajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä terveystiedon kokeen tehtäviin. Joissakin opettajien palautteissa huomautettiin tosin kriittisesti, että vaadittava tietopohja vähäisemmästä kurssimäärästä johtuen on suppeampi kuin monissa muissa aineissa.

Lisätietoja:
professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, puh. 050 313 0412, opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, puh. 040 348 7271

Julkaisut:

Lasse Kannas, Heidi Peltonen ja Tuula Aira (toim.)
Elämää vai ylioppilastutkintoa varten
– Lukion opettajien käsityksiä ja kokemuksia terveystiedon opetuksesta

Terveystiedon kehittämistutkimus osa II

Lasse Kannas, Heidi Peltonen ja Tuula Aira (toim.)
Kokemuksia ja näkemyksiä terveystiedon opetuksesta yläkouluissa

Terveystiedon kehittämistutkimus osa I

Opetustoimen kustannukset vuonna 2008

Tue, 20 Oct 2009 12:24:00 GMT

Opetustoimen kustannukset vuonna 2008

Opetushallituksen tiedote 16.10.2009

Perusopetuksen kokonaiskustannukset nousivat viime vuonna keskimäärin 6 % vuoden 2007 tasosta. Lukioissa kustannusten nousu oli 5 % ja ammatillisessa koulutuksessa 9 %. Koulutuksen järjestäminen oli kalleinta Lapissa ja Kainuussa, edullisinta Kanta-Hämeessä.

Opetushallitus on koonnut raportit esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, ammattikorkeakoulujen, oppisopimuskoulutuksen, vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden kustannuksista vuodelta 2008.

Perusopetuksen kokonaiskustannukset nousivat vuodesta 2007 vuoteen 2008 keskimäärin 6 %. Palkkausmenot kasvoivat 5 % ja muut käyttömenot 9 %. Perusopetus maksoi 6 964 euroa oppilasta kohti. Oppilasta kohti kasvu oli 8 %. Eniten kallistuivat pienet investoinnit (18 %), kuljetukset (13 %) ja muu oppilashuolto (13 %). Opetuksen kustannukset nousivat 7 % ja ruokailun kustannukset 6 %. Oppilasmäärä perusopetuksessa laski 2 %.

Aamu- ja iltapäivätoiminta maksoi kunnille keskimäärin 1 470 euroa oppilasta kohti. Nousua edellisestä vuodesta oli 12 %. Toiminnasta 66 % oli järjestetty kuntien omana toimintana, 27 % kuntien avustamana ja loput ostopalveluna.

Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset nousivat vuodesta 2007 vuoteen 2008 viisi prosenttia. Palkkausmenot kasvoivat 4 % ja muut käyttömenot 6 %. Opiskelijaa kohti kustannusten kasvu oli 7 %. Koulutus maksoi keskimäärin 6 020 euroa opiskelijaa kohti. Summasta 73 % käytettiin opetukseen. Yksityisten järjestäjien kokonaiskustannukset nousivat suhteellisesti eniten (9 %). Opiskelijakohtaiset kustannukset olivat kuitenkin yksityisillä koulutuksen järjestäjillä selvästi pienemmät (5 484 euroa) kuin kunnallisilla järjestäjillä (6 006 euroa). Opiskelijakohtaiset kustannukset olivat keskimäärin korkeimmat pienissä lukioissa ja alimmat 300 - 399 opiskelijan lukioissa. Opiskelijamäärä lukioissa laski 2 %.

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita vuonna 2008 oli yhteensä 138 105. Ammatillisen koulutuksen käyttökustannukset olivat 9 659 euroa opiskelijaa kohti. Kustannusten kasvu edellisvuodesta oli 9 %. Opetuksen osuus kokonaiskustannuksista oli 56 %. Suurimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat luonnonvara- ja ympäristöalalla (14 733 euroa) ja pienimmät yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (7 197 euroa).

Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijoita oli vuonna 2008 yhteensä 49 313, joista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 22 103 ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoita 27 210. Kokonaisopiskelijamäärä kasvoi edellisvuodesta 16 %; ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijamäärä nousi 23 % ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 11 %. Kustannukset opiskelijaa kohti ammatillisessa peruskoulutuksessa olivat keskimäärin 5 737 euroa. Kokonaiskustannukset nousivat edellisvuodesta 33 % ja opiskelijaa kohden lasketut kustannukset 8 %. Maakunnittain kustannukset vaihtelivat Etelä-Pohjanmaan 4 726 eurosta Pohjois-Karjalan 7 066 euroon. Suoritettuja tutkintoja vuonna 2008 oli 4 304 ja tutkinnon osia 10 642.

Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuskoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohti olivat keskimäärin 3 237 euroa. Kustannukset nousivat 17 % edellisvuodesta. Maakunnittain opiskelijakohtaiset kustannukset vaihtelevat Kainuun 2 667 eurosta Pohjois-Karjalan 4 179 euroon. Suoritettuja ammattitutkintoja vuonna 2008 oli 5 076 ja erikoisammattitutkintoja 3 376. Ammattitutkinnon osia suoritettiin 6 778 ja erikoisammattitutkinnon osia 3 934.

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2008 opiskelijatyövuosia oli 15 884, nousua edellisvuodesta 4 %. Kustannukset opiskelijatyövuotta kohden olivat keskimäärin 8 497 euroa. Omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuotta kohden lasketut kustannukset olivat 8 372 euroa ja henkilöstökoulutuksen kustannukset 9 645 euroa. Kokonaiskustannukset nousivat edellisvuodesta 13 % ja opiskelijatyövuotta kohden 9 %. Aloittaneita opiskelijoita vuonna 2008 oli yhteensä 114 278 eli 17 % enemmän kuin vuonna 2007. Tutkinnon osia suoritettiin 24 645, mikä on 116 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Valmiiden tutkintojen määrä puolestaan laski 7 556 tutkintoon eli noin 10 %.

Ammattikorkeakoulujen keskimääräiset kustannukset vuonna 2008 olivat 7 628 euroa opiskelijaa kohti. Kustannukset nousivat edellisvuodesta 7 %. Opetuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön osuus kustannuksista oli 56 %. Korkeimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat kulttuurialalla (10 445 euroa) ja alimmat yhteiskuntakuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (5 945 euroa).

Raportit

Käyttäjän on mahdollista nyt myös itse tehdä aikasarja- ja muita yhteenvetoja luetteloon merkityistä raporteista.

Lisätietoja Opetushallituksessa:

Erityisasiantuntija Lea Juhola, puh. 040 348 7342
Erityisasiantuntija Heli Lehtonen, puh. 040 348 7319
Kouluneuvos Raakel Tiihonen, puh. 040 348 7921
Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)oph.fi

Kerhotoimintaa jo lähes koko maassa

Tue, 20 Oct 2009 11:28:00 GMT

Kerhotoimintaa jo lähes koko maassa

Opetushallituksen tiedote 8.10.2009

Koulujen kerhotoiminta on laajentunut kaikkialle Suomeen. Kerhoja on tänä syksynä käynnistynyt noin 12 000 ja niiden toimintaan osallistuu runsaat 200 000 lasta ja nuorta.

Manner-Suomen kunnista 85 % osallistuu koulun kerhotoiminnan kehittämiseen. Näissä kunnissa asuu 95 % Suomen väestöstä. Kerhotoimintaa toteuttaa kolme neljästä mukana olevien perusopetuksen järjestäjien koulusta.

Opetushallitus on jakanut valtion erityisavustusta perusopetuksen järjestäjille kerhotoiminnan kehittämiseen yhteensä 12,7 miljoonaa euroa. Avustuksia jaettiin viime lukuvuonna 5,7 miljoonaa ja lukuvuodelle 2009–2010 on käytettävissä 7 miljoonaa euroa. Opetuksen järjestäjät ovat lisäksi panostaneet kerhotoimintaan omista resursseistaan yli 4,3 miljoonaa euroa. Näin kerhotoimintaa on kehitetty ja kehitetään yli 17 miljoonalla eurolla kunnissa ja yksityisten opetuksen järjestäjien kouluissa vuosien 2008–2010 aikana.

Erityisavustus on jaettu opetuksen järjestäjille laadullisten ja määrällisten kriteerien mukaan. Avustuspäätöksen jälkeen opetuksen järjestäjät ovat täsmentäneet suunnitelmiaan vastaamaan rahoitusta. Erityisavustukset on nähty välttämättömäksi keinoksi varmistaa toiminnan jatkuvuus nykyisessä taloustilanteessa.

Kerhotoiminta saa järjestäjiltä ja osallistujilta runsaasti positiivista palautetta ja se koetaan tärkeäksi linkiksi kodin ja koulun yhteistyössä. Kerhotoiminnan kautta on löydetty harrastusmahdollisuuksia erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille ja niille, joilla ei ole aiemmin ollut omia harrastuksia.

Kerhotoiminnan verkottuminen järjestösektorin, vanhempien ja muiden kunnallisten toimijoiden kanssa on hyvässä vauhdissa, mutta vaatii toiminnalta vakautta. Kunnissa on halua ankkuroida toiminta osaksi kunnan perusopetuksen normaalia työtä, ja säännöllinen itsearviointi on kunnissa vakiinnutettu kerhotoiminnan toimintamalliksi. Toimivan yhteistyön synnyttäminen vaatii merkityt resurssit ja aikaa yhteistyökäytäntöjen luomiseen sidosryhmien kanssa.

Kerhonohjaajista 85 % on päteviä opettajia. Ohjaajina toimivat myös koulunkäyntiavustajat, nuoriso-ohjaajat ja nuorisotyöntekijät sekä vanhemmat. Noin joka kymmenes kerho pyörii järjestöjen omien kerhonohjaajien voimin.

Suurin osa kerhoista on edelleen liikunta- ja urheilukerhoja, musiikki, käsityö- ja askartelukerhoja. Seuraavina tulevat kokki- ja kotitalouskerhot, ilmaisu- ja näytelmäkerhot, kielten kerhot, kuvataidekerhot sekä luonto- ja retkeilykerhot.

Kerhotoiminnan suunnittelussa Opetushallitus painottaa toiminnan laatua, pitkäjänteisyyttä ja monipuolisuutta, yhteistyötä oppilaiden huoltajien kanssa, erityisryhmien huomioonottamista sekä opetuksen järjestäjien yhteistyötä järjestökentän kanssa.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus
P. 040 348 7745, sähköposti etunimi.sukunimi(at)oph.fi

Koulujen kerhotoiminta on laajentunut kaikkialle Suomeen. Kerhoja on tänä syksynä käynnistynyt noin 12 000 ja niiden toimintaan osallistuu runsaat 200 000 lasta ja nuorta.

Ammattiopetusta riittävästi - ohjausta tarvitaan lisää

Tue, 13 Oct 2009 13:00:00 GMT

Ammattiopetusta riittävästi - ohjausta tarvitaan lisää

Opetushallituksen tiedote 13.10.2009

Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee koulutuksen järjestäjien, koulutusalojen ja tutkintojenkin välillä, mutta sitä on yleensä riittävästi. Ohjausta sen sijaan tulisi lisätä eniten tarvitseville.

Opetushallitus on selvittänyt ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrää ja riittävyyttä suomen- ja ruotsinkielisissä oppilaitoksissa. Selvityksen taustalla on hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan lähiopetuksen ja -ohjauksen määrää lisätään ammatillisessa peruskoulutuksessa. Selvityksen toteutti Turun ammatti-instituutti yhteistyössä Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksen kanssa.

Ammatillisen opetuksen ja ohjauksen määrää selvitettiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän tilastoista sekä kyselyin koulutuksen järjestäjille, opettajille ja työelämän edustajille. Kyselyihin vastasi vuoden 2008 touko-syyskuussa 93 koulutuksen järjestäjää, noin 640 ammatillisen peruskoulutuksen opettajaa ja 16 yritystä. Haastatteluissa oli lisäksi mukana oppilaitosten johtoa, ohjaushenkilöstöä ja opiskelijoita.

Ohjauksen tarve kasvaa edelleen

Selvitys osoitti, että opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee koulutuksen järjestäjien, koulutusalojen ja tutkintojenkin välillä. Opetus ja ohjaus jakautuvat epätasaisesti, mutta eivät ole yleensä ottaen määrältään riittämättömiä. Sen sijaan kokonaisvaltaisen ohjauksen määrää tulisi lisätä ja kohdentaa tarkemmin sitä tarvitseville opiskelijoille.

Selvityksen mukaan opiskelijat, joilla on erityisiä tarpeita, eivät välttämättä saa riittävästi tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta tai tukea. Opiskelijoiden tarvitseman tuen ja ohjauksen määrän eriytymisestä on keskusteltu pitkään. Selvitys osoittaa, että tähän haasteeseen ei ole pystytty vastaamaan, vaan tarve toimintatapojen ja kokonaisvaltaisen ohjauksen kehittämiseen on entisestään kasvanut.

Koulutuksen järjestäjien, opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien käsitykset opetuksen ja ohjauksen riittävyydestä poikkesivat toisistaan. Koulutuksen järjestäjien käsitys oli positiivisin, opettajien käsitys kriittisin. Opettajat pitivät etenkin ammattiosaamisen näyttöihin, henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukiopetukseen käytettävissä olevaa tuntiresurssia riittämättömänä. Yli 80 prosenttia opettajista oli sitä mieltä, että entistä suurempi osa työajasta kuluu opiskelijoiden kasvatukseen.

Uudet oppimisympäristöt vajaakäytössä

Keskimääräinen opetustuntimäärä opiskelijaa kohden vuonna 2007 oli 79,6. Määrä vaihteli aloittain liiketalouden ja hallinnon alan 54 tunnista luonnonvara- ja ympäristöalan 117 tuntiin vuodessa. Lähiopetusta oli opettajien ilmoituksen mukaan keskimäärin 26 tuntia opintoviikkoa kohti, koulutuksen järjestäjien mukaan 29 t/ov.

Kyselyssä selvitettiin myös uusien oppimisympäristöjen yleisyyttä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tietoverkkoja ja mobiilipalveluita oli käytettävissä 87 prosentilla opettajista ja heistä 86 prosenttia käyttikin niitä. Sähköisiä oppimisalustoja oli käytettävissä 72 %:lla opettajista, mutta vain 57 % ilmoitti käyttävänsä niitä. Oppilaitoksen ulkopuolisia työssäoppimispaikkoja oli käytettävissä 81 %:lla, ja niitä käytti 77 % opettajista.

Selvitykseen haastatellut opiskelijat kaipasivatkin vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolisempaa käyttöä. Opiskelijat ja opiskelijajärjestöt toivoivat myös enemmän lähiopetusta ammattiaineiden opetuksessa, lisätukea itsenäiseen opiskeluun, pienempiä opetusryhmiä ja uusia käytäntöjä työssäoppimisen ohjaukseen.

Työelämän edustajien mielestä opettajien olisi oltava työelämäjaksoilla vahvemmin ohjaajien ja arvioinnin tukena. Opiskelijoiden ammatillisia tietoja ja taitoja sekä työelämän pelisääntöjen tuntemusta pidettiin hyvinä.

Lisätietoja Opetushallituksessa

Yksikön päällikkö, opetusneuvos Sirkka- Liisa Kärki, 040- 348 7736
Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi, 040- 348 7813
Julkaisu:
Marja-Helena Salmio, Matti Mäkelä: Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys (pdf). Opetushallitus ja Turun ammatti-instituutti. Tampereen Yliopistopaino Oy 2009.

Tiedotustilaisuuden materiaali

Pia Lagercrantz ja Sirkka-Liisa Kärki: Ammatillisen peruskoulutuksen opetuksen ja ohjauksen määrä ja riittävyys (pdf)

Toimivatko nykyinen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet?

Fri, 18 Sep 2009 13:40:00 GMT

Toimivatko nykyinen tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet?

Opetushallitus selvitti kyselyn avulla rehtoreiden ja opetuksen järjestäjien näkemyksiä perusopetuksen tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista. Yli tuhat rehtoria ja lähes 200 opetuksen järjestäjien edustajaa vastasi ja otti kantaa. Mitä mieltä kunnissa ja kouluissa ollaan nykyisestä tuntijaosta? Ohjaavatko 2004 perusteet sopivasti ja millainen on niiden vaikuttavuus? Mitkä ovat perusopetuksen vahvuudet ja mitkä taas suurimmat kehittämistarpeet? Yhteenvetoraportti kyselyn tuloksista on nyt julkaistu.

Perusopetuksen opetussuunnitelma uudistettiin 2000-luvun alussa. Valtioneuvosto antoi asetuksen perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta vuonna 2001. Asetuksen pohjalta Opetushallitus laati uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, jotka astuivat voimaan 1.8.2004. Valtioneuvoston asetus ja opetussuunnitelman perusteet ovat osa valtakunnallista ohjausjärjestelmää, jolla julkinen valta Suomessa ohjaa ja säätelee perusopetuksen järjestämistä. Opetuksen järjestäjä – useimmiten kunta – on vastuussa paikallisen opetussuunnitelman laatimisesta ja kehittämisestä. Uusien perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat tuli ottaa käyttöön kaikilla luokka-asteilla viimeistään 1.8.2006.

Opetushallitus käynnisti vuonna 2005 opetussuunnitelmauudistuksen seurannan, jonka tarkoituksena on koota ja tuottaa erilaista informaatiota vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksesta. Seurantaa on toteutettu useassa eri vaiheessa vuosien 2005-2009 aikana. Näkemyksiä, kokemuksia ja tietoja on kerätty opetuksen järjestäjiltä, kouluilta, rehtoreilta, opettajilta sekä muilta sidosryhmiltä. Informaatiota on koottu kyselyjen ja opetussuunnitelma-analyysien avulla sekä myös erilaisten tapaamisten ja koulutustilaisuuksien yhteydessä.

Seuranta on tärkeä osa valtakunnallista opetussuunnitelmaprosessia ja perusopetuksen tulevaisuuden linjausten valmistelua. Sen avulla saadaan tietoa ja näkemyksiä muun muassa valtakunnallisen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden toimivuudesta, paikallisesta opetussuunnitelmatyöstä ja laadituista opetussuunnitelmista sekä perusopetuksen kehittämistarpeista. Saatua informaatiota on jo käytetty monin tavoin sekä Opetushallituksen omassa kehittämistyössä että opetuksen järjestäjille ja kouluille tarjotussa koulutuksessa ja muussa informaatio-ohjauksessa. Seurannan tuottama informaatiota voidaan hyödyntää myös perusopetuksen tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman kehittämisessä. Opetusministeriö asetti 3.4.2009 työryhmän valmistelemaan ehdotukset perusopetuksen yleisiksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi ja tuntijaoksi.

Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2005–2006 informaatiota kerättiin valtakunnallisessa opetussuunnitelman kehittämisverkostossa mukana olleilta kunnilta ja kokeilukouluilta sekä opetussuunnitelman prosessinohjaukseen osallistuneilta henkilöiltä. Aiemmin julkaistu yhteenvetoraportti on Perusopetuksen vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistus.

Nyt julkaistava raportti perustuu valtakunnalliseen kyselyyn, joka tehtiin perusopetuksen rehtoreille ja opetuksen järjestäjille vuonna 2008. Valtakunnallisen kyselyn avulla selvitettiin

perusopetuksen ohjausjärjestelmän toimivuutta
vuoden 2001 tuntijakoa ja sen ongelmia sekä näkemyksiä eri oppiaineiden tuntimääristä
vuoden 2004 uudistuksen tavoitteiden onnistuneisuutta ja vaikuttavuutta
vuoden 2004 perusteiden toimivuutta ja ongelmakohtia
paikallisen opetussuunnitelmaprosessin toteutumista
perusopetuksen vahvuuksia ja kehittämistarpeita
perusopetuksen ohjausjärjestelmän kehittämistarpeita

Opetuksen järjestäjien ja rehtoreiden näkemyksiä ja kokemuksia perusopetuksen vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistuksesta

Lisätietoja
Opetusneuvos Irmeli Halinen
Opetusneuvos Eija Kartovaara
Opetusneuvos Hely Parkkinen
sähköposti: etunimi.sukunimi (at) oph.fi

Oman äidinkielen opetus edistää kotoutumista

Thu, 17 Sep 2009 10:37:00 GMT

Oman äidinkielen opetus edistää kotoutumista

Oman äidinkielen opettaminen on tärkeä tekijä maahanmuuttajalapsen ja hänen perheensä identiteetin ja sosiaalisen integraation edistämisessä. Tähän pyritäänkin useimmissa Euroopan maissa, mutta esteenä on resurssien puute.

EU:n komission tiedonvaihtoverkoston Eurydicen uusi julkaisu kuvaa maahanmuuttajien integraatiota Euroopan kouluissa. Julkaisussa tarkastellaan, miten maahanmuuttajia kotoutetaan ja kuinka heidän kielellinen taustansa otetaan huomioon. Myös maahanmuuttajaoppilaiden vanhempien ja koko perheen integrointia osaksi yhteiskuntaa ja koulutusjärjestelmää pidetään tärkeänä.

Kielelliset ongelmat ovat suurin kotoutumisen este. Tämän takia tilannetta pyritään parantamaan ensisijaisesti kolmella tavalla: käyttämällä tulkkeja kouluissa, tuottamalla koulutusjärjestelmästä kertovaa tietoa maahanmuuttajille heidän omalla äidinkielellään tai palkkaamalla kotouttamisessa avustavia tukihenkilöitä. Maltaa lukuun ottamatta kaikissa maissa käytetään vähintään yhtä mainituista integraatiota edistävistä keinoista.

Julkaisussa keskitytään myös tapoihin järjestää maahanmuuttajaoppilaalle opetusta hänen omalla äidinkielellään, koska sen on koettu olevan keskeinen tekijä oppilaan ja hänen perheensä identiteetin rakentamisessa ja yhteiskuntaan integroitumisessa.

Tulkkien käyttö

Yleisin keino integraation edistämisessä on tulkkien käyttö, vaikkakaan se ei ole lain suoma oikeus maahanmuuttajille muualla kuin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Maissa, joissa ei ole erikseen määritelty säännöksiä tulkkien käytöstä, saattavat kustannukset langeta koulun maksettaviksi. Tällöin voidaan käyttää myös vapaaehtoisia kääntäjiä tai hyväntekeväisyysjärjestöjä. Tulkkien käyttö on kuitenkin hyvin yleistä, lukuun ottamatta joitain itäisen Euroopan maita (mm. Puola, Slovakia, Bulgaria).

Tietoa koulutuksesta omalla kielellä

Maahanmuuttaja saa tietoa omalla äidinkielellään koulujärjestelmästä yli 60 prosentissa Euroopan maista, mutta ei välttämättä harvinaisimmilla kielillä. Joka toisessa maassa julkaisuista vastaa ylin opetushallinto. Suomessa tämä tehtävä on muiden Pohjoismaiden tavoin jaettu opetushallinnon ohella muille koulutuksesta vastaaville tahoille ja paikallistasolle kouluihin. Suomessa kuntia ja kouluja kannustetaan kehittämään monikulttuurista kommunikaatiota maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Kokonaan paikallistason vastuulla tiedon välittäminen maahanmuuttajien äidinkielellä on mm. Italiassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Alankomaissa sekä Latviassa.

Tuotettu tieto on luonteeltaan yleisluontoisia ja kertoo mm. koulujärjestelmän rakenteesta, koulutukseen hakeutumisesta, arvioinnista, opinto-ohjauksesta, vanhempien osallistumisesta sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Tukihenkilöt maahanmuuttajien apuna

Maahanmuuttajia ohjaavien ja avustavien tukihenkilöiden käyttö on verrattain yleistä Euroopassa. Noin 10–15 maassa tukihenkilöiden järjestämisestä on olemassa säännöksiä, mutta joissakin maissa kuten Suomessa tukihenkilöiden käytöstä päätetään itsenäisesti paikallistasolla. Koulun ja maahanmuuttajien välillä siltaa rakentavat tukihenkilöt ovat useimmiten opettajia. Apu on tavallisinta perus- ja toisen asteen koulutuksessa.

Maahanmuuttajan äidinkielen tukeminen

Maahanmuuttajan äidinkielen opetuksen järjestämisessä on kaksi lähestymistapaa. Yleisempi tapa on sisällyttää opetus normaaliin kouluopetukseen siten, että maahanmuuttajaoppilailla on oikeus saada oman äidinkielensä opetusta koulun voimavarojen puitteissa. Toinen tapa – joka on käytössä vain Saksassa, Ranskassa, Luxemburgissa ja Belgiassa – on järjestää opetus kahdenvälisillä sopimuksilla maahanmuuttajan lähtö- ja kohdemaan välillä. Tällöin vastuu opetuksesta on jaettu siten, että lähtömaa järjestää kielitaitoisen opettajan ja kohdemaa muut tarvittavat resurssit.

Yleisesti ottaen kielellisen ja kulttuurin taustan huomioiminen maahanmuuttajien integroimisessa koulujärjestelmään on yhtä yleistä sekä pitkän että lyhyen maahanmuuttohistorian omaavissa maissa. Myöskään maahanmuuttajien suhteellinen osuus oppilaista ei vaikuta kansallisiin linjauksiin.

Lisätietoja

erityisasiantuntija Kristiina Volmari, p. 040 348 7764

Julkaisu

Integrating Immigrant Children into Schools in Europe: Measures to foster communication with immigrant families and heritage language teaching for immigrant children

Painettua julkaisua voi tilata maksutta osoitteesta Eurydice (at) oph.fi.

Lukioiden hyvinvointitutkimus: Lukioiden työtiloissa ja opiskelijahuoltopalveluissa paljon puutteita

Tue, 15 Sep 2009 07:54:00 GMT

Lukioiden hyvinvointitutkimus: Lukioiden työtiloissa ja opiskelijahuoltopalveluissa paljon puutteita

Opetushallituksen lehdistötiedote 15.9.2009

Lukioiden rehtoreille tehty kyselytutkimus osoitti merkittäviä puutteita opiskelijahuoltopalveluiden järjestämisessä: vain 37 % ilmoitti osoittavansa suosituksen mukaisen terveydenhoitajan työpanoksen ja 11 % lääkärin työpanoksen. Lukioista 63 % ilmoitti tarjoavansa psykologin palveluja - palveluja oli tarjolla keskimäärin 1,3 tuntia kuukaudessa sataa opiskelijaa kohti. Kuraattoripalveluja tarjosi 58 % lukioista, keskimäärin 0,6 tuntia kuukaudessa sataa opiskelijaa kohti.

Joka kolmannessa lukiossa huono ilmanvaihto haittasi melko paljon tai jopa paljon opiskelua. Joka viidennessä lukiossa haittana oli ahtaus. Lukioista viidesosa ei tiennyt oliko opiskeluterveydenhuollossa arvioitu työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Joka kymmenes lukio ilmoitti, että arvio oli tehty v. 2004 tai sitä ennen. 6 % ilmoitti kuluneen lukuvuoden aikana tapahtuneesta pommiuhkauksesta tai muusta vastaavasta uhkatilanteesta.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelmassa määritellä toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä edistää opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä. Lukioissa oli joko koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen omia ohjeita esimerkiksi onnettomuuksien (89 %), kuolemantapausten (88 %) ja tapaturmien osalta (83 %) suhteellisen usein. Kuitenkin lähes 10 % lukioista ilmoitti, että heillä ei ole toimintaohjeita tilanteessa toimimiseen häirinnän, käyttäytymishäiriöiden ja väkivallan osalta. Kiusaamistilanteisiin liittyvät toimintaohjeet puuttuivat 5 %:lta, ja 27 % ilmoitti, että heillä oli vakiintuneet käytännöt tilanteiden hoitamiseen. Lukioista 98 % ilmoitti, että heillä oli pelastuslain mukaisen pelastussuunnitelman osalta joko koulutuksen järjestämän antamat ohjeet tai oppilaitoksen omat kirjatut ohjeet.

Opiskelijahuollossa olisi tärkeää ottaa huomioon myös yksin paikkakunnalla asuvat alle 18-vuotiaat opiskelijat ja heidän tukemisensa. Lukioista 65 % ilmoitti, että heillä ei ollut vakiintuneita käytänteitä tai toimintaohjeita yksin asuvien alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden tukemiseen.

Kyselyssä lukioista 3–37 % ilmoitti teemasta riippuen, että koulutuksen järjestäjä on antanut ohjeet opiskelijahuollon toimintaohjeiden osalta. Monet koulutuksen järjestäjät ovat siirtäneet opetussuunnitelman perusteiden edellyttämien toimintamallien suunnittelun suoraan oppilaitoksille.

Tulosten perusteella lukioissa tulee kiinnittää enemmän huomiota opiskelijoiden osallisuuden edistämiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ainoastaan 15 % lukioista ilmoitti, että opiskelijat olivat osallistuneet opiskelijahuollon toimintamallien kehittämiseen, 30 % ilmoitti opiskelijoiden osallistuneen opiskeluterveydenhuollon arviointiin ja kehittämiseen.

Päätösten pohjaksi tutkittua tietoa

Nyt tehdyn tutkimuksen avulla on saatu näkyväksi lukioissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtyä työtä. Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että vertailukelpoisen tiedon saaminen lukioiden opiskelijahuollon tapahtumista on vielä nykyisin melko työlästä. Lukioilla ja eri hallinnonaloilla on erilaisia käytäntöjä, jotka vaikeuttavat tiedonkeruuta ja tietojen käyttöä. Valtakunnallisesti tulisi määrittää oppilaitoksista yhdenmukaisesti kerättävät ydintiedot, joita seurataan systemaattisesti koulutuksen tilastoraporteissa.

Miten tutkimus tehtiin?

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL, entinen Stakes) yhteistyönä on syksystä 2006 alkaen kehitetty määräajoin toistuvaa tiedonkeruuta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Uusin raportti ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa” päättää esitutkimukset, joista aikaisemmin on raportoitu tuloksia peruskouluista ja ammatillisista oppilaitoksista. Lukioiden rehtoreille tehtiin syksyllä 2008 posti- ja verkkokysely, johon vastasi 375 lukiota (90 %). Tutkimuksessa selvitettiin seuraavia osa-alueita: toimintakulttuuri; osallisuus; vaikuttamismahdollisuudet; terveystieto; opiskelijahuollon toimintaohjeet; opiskelijahuoltoryhmän toiminta; opiskelijahuoltopalvelujen järjestäminen ja henkilöstö; terveyskysely ja terveystarkastukset; ohjaaminen erityispalveluihin; keskeyttämisen ehkäisy ja poissaolot; opiskelijaruokailu; väkivalta ja häirintä; kurinpito ja ojentaminen; tapaturmat ja onnettomuudet, sekä työolot.

Lisätietoja

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa: Tutkimusprofessori Matti Rimpelä, p. 020 610 7187
Opetushallituksessa: Opetusneuvos Pia Kalkkinen, p. 040 348 7272, Opetusneuvos Heidi Peltonen,
p. 040 348 7271

Julkaisu

Matti Rimpelä, Tiina Jarvala, Pia Kalkkinen, Heidi Peltonen ja Anne-Marie Rigoff (toim.):
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa - perusraportti kyselystä vuonna 2008.
Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Edita Prima Oy. Helsinki 2009.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa - perusraportti kyselystä vuonna 2008 (pdf)

Toiminta influenssaepidemian aikana kouluyhteisössä

Thu, 10 Sep 2009 13:07:00 GMT

Toiminta influenssaepidemian aikana kouluyhteisössä

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä Suomessa siirryttiin 27.7.2009 influenssaepidemian rajaamisvaiheesta lieventämisvaiheeseen. Lieventämisvaiheen tavoitteena on ehkäistä influenssan leviämistä sekä epidemian aiheuttamia vakavia sairauksia ja komplikaatioita.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kirjeellään 5.8.2009 (Toiminta influenssaepidemian aikana eri koulutusasteiden oppilaitoksissa, STM/2860/2009) ohjeet opetusviranomaisille ja kaikkien koulutusasteiden oppilaitoksille influenssaepidemian tartuntojen torjumiseksi lieventämisvaiheessa. Kirje korvaa sosiaali- ja terveysministeriön 20.5.2009 lähettämän kirjeen (Oppilaitosten toiminta ja influenssa A(H1N1) tartunnat, STM/1765/2009).

Influenssavirus aiheuttaa vaikeusasteeltaan samankaltaisen taudin kuin kausi-influenssa. Koska väestöllä ei ole suojaavia vasta-aineita uutta influenssavirusta vastaan, sairastuvia arvioidaan olevan huomattavasti enemmän kuin kausi-influenssaan sairastuvia. Tämä voi aiheuttaa erilaisia häiriöitä yhteiskunnan toiminnoissa mukaan lukien koulut, korkeakoulut ja muut oppilaitokset.

Oireet ja tartuttavuus

Influenssa A(H1N1) -virus aiheuttaa samanlaisia oireita kuin muutkin influenssavirukset. Yleisimpiä oireita ovat äkillinen kuume, kurkkukipu, yskä ja nuha. Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys.

Virus tarttuu muiden influenssavirusten tapaan: yskiessä ja aivastaessa tai hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä. Sairaan ihmisen yskiessä tai aivastaessa pisarat putoavat nopeasti maahan. Tartunnan saaneet ihmiset voivat tartuttaa virusta noin vuorokauden ajan ennen oireiden ilmaantumista ja edelleen jopa 7 päivän ajan sairastumisen jälkeen. Lapset ja pitkäaikaissairaat voivat olla taudin tartuttajia pidempäänkin. Oireinen henkilö on erityisen tartuttava muutaman ensimmäisen vuorokauden aikana.

Influenssan torjunta oppilaitoksissa

Lieventämisvaiheessa ei eristämis-, jäljittämis- ja karanteenitoimenpiteille ole enää perusteita tartunnan torjunnassa. Tästä syystä myöskään oppilaitosten sulkeminen ei ole perusteltua tartuntatautilain nojalla.

Erityisen tärkeää on noudattaa käsi- ja yskimishygieniaan liittyviä ohjeita. Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että oppilaitoksissa oppilailla ja henkilökunnalla on edellytykset riittävän käsi- ja yskimishygienian toteuttamiseen.

Influenssaepidemian leviämisen ehkäisyssä on tärkeää, että oppilaitokset informoivat oppilaita ja heidän vanhempiaan tai huoltajiaan siitä, että oppilaat eivät osallistu sairaana opetukseen eikä heitä lähetetä sairaana kouluun tai oppilaitokseen. Sairastuneen tulee olla poissa oppilaitoksesta kunnes hän on ollut kuumeeton ja muuten oireeton vähintään vuorokauden. Samat periaatteet koskevat kaikkia oppilaita, opiskelijoita, opettajia ja oppilaitoksen muuta henkilökuntaa eri koulutusasteiden oppilaitoksissa.

Mikäli oppilaalle kehittyy influenssan oireita, tulee hänet siirtää mahdollisuuksien mukaan erilliseen tilaan ja ottaa yhteyttä oppilaan vanhempiin tai huoltajiin kotiin kuljetuksen ja muiden tarvittavien jatkotoimenpiteiden järjestämiseksi. Täysi-ikäisten opiskelijoiden kohdalta tarvittavat toimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisesti.

Jos oppilaitoksessa ilmenee useita kuumeisia hengitystieinfektiotapauksia, on asiasta ilmoitettava paikalliselle terveysviranomaiselle.

Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että valmiussuunnitelmat epidemiasta mahdollisesti aiheutuvien ongelma- ja kriisitilanteiden varalle ovat ajantasaiset.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävät

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä terveyskeskusten tartuntatautivastaavien tulee osallistua yhteistyössä opettajien kanssa oppilaitoksissa tehtävään influenssaepidemian torjuntatyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tulee antaa mahdollisuuksien mukaan informaatiota ja ohjausta yksittäisissä sairastapauksissa ja erilaisissa ongelmatilanteissa koulu- ja opiskeluyhteisölle, vanhemmille ja huoltajille. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ei tule pitää sairausvastaanottoa influenssapotilaille. Sairausvastaanotot tulee kunnassa keskittää terveyskeskuksiin.

Lisätietoja:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Sosiaali- ja terveysministeriö
Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten (STM)
Yleiset hygieniaohjeet

Opetus

Tartuntatautien leviämistä, ehkäisyä ja hoitoa käsitellään osana opetussuunnitelmaa. Epidemioita ja pandemian uhkaa käsitellään sekä yksilön että lähiyhteisön näkökulmasta, ja niiden yhteydessä on syytä korostaa myös yhteiskunnan toimintamalleja ja globaalia näkökulmaa erilaisissa poikkeus- ja häiriötilanteissa.

Tartuntatautien leviämistä ja niiltä suojautumista voidaan käsitellä eri oppiaineiden näkökulmista. Terveystiedossa käsitellään sairauksia ja niiden ehkäisyä, oireiden tunnistamista ja itsehoitoa sekä suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Biologiassa viruksia ja niiden ominaisuuksia käsittelevät sisällöt auttavat hahmottamaan tautien leviämistä. Kotitalouden opetuksessa tuodaan korostetusti esiin hyvät hygieniatottumukset tartunnoilta suojautumiseksi. Yhteiskuntaopin ja maantiedon opetuksessa voidaan käsitellä kansallisia ja kansainvälisiä varautumissuunnitelmia.

Vieraiden kielten opetuksessa voidaan hyödyntää ajankohtaista verkkomateriaalia tartuntatautien torjunnasta ja ehkäisystä. Useiden kansainvälisten järjestöjen verkkopalveluissa tilannetietoja päivitetään juoksevasti.

Lisätietoja:

Maailman terveysjärjestö WHO
ECDC – European Centre for Disease Prevention and Control
CDC – Centers for Disease Control and Prevention
Google Maps/Swine Flu

Oppilaitosten sulkeminen pandemiatilanteessa

Tilastokeskuksen (2008) mukaan esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä on noin 603 300 ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärä on noin 115 000. Yhteensä yleissivistävän koulutuksen oppilas- ja opiskelijamäärä on noin 718 300. Mikäli oletetaan, että 30 % yleissivistävän koulutuksen oppilaista ja opiskelijoista olisi saanut influenssa A(H1N1) infektion merkitsisi se noin 215 490 influenssaan sairastunutta oppilasta ja opiskelijaa.

Lieventämisvaiheessa ei eristämis-, jäljittämis- ja karanteenitoimenpiteille ole enää perusteita tartunnan torjunnassa. Oppilaitoksia ei voida sulkea ilman terveysviranomaisten erillistä päätöstä. Päätöksen voi tehdä kunnan terveysviranomainen vain tartuntatautilain perusteella. Opetusviranomaisilla ei ole asiassa toimivaltaa.

Jos oppilaitoksessa ilmenee useita kuumeisia hengitystieinfektiotapauksia, on asiasta ilmoitettava paikalliselle terveysviranomaiselle.

Opetuksen järjestäminen

Lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteisiin pyrkiminen, vaikka epidemia aiheuttaisi oppilaiden ja opettajien usean päivän kestäviä poissaoloja ja voi aiheuttaa myös koulutyön keskeytymisen koulun väliaikaisen sulkemisen vuoksi. Tavoitteisiin pääseminen voi edellyttää joustavia koulu-, luokka- ja oppilaskohtaisia ratkaisuja. Voimassa olevat opetussuunnitelmien perusteet ja niihin perustuvat paikkakunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat antavat joustavuudelle riittävät puitteet. Kotiin jääviä oppilaita kannustetaan ja ohjeistetaan opiskelemaan kotonaan voimiensa mukaan.

Perusopetuslain 23 §:ssä todetaan: "Milloin opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa, on menetetyt työpäivät korvattava lisäämällä työpäiviä enintään kuudella päivällä." Koulun sulkeminen väliaikaisesti ei siis välttämättä johda lukuvuoden pidentämiseen loppupäästä.

Ylioppilastutkinnon järjestäminen

Ylioppilastutkintolautakunnalla on oma varautumissuunnitelmansa pandemiatilannetta varten. Ylioppilastutkintolautakunta tiedottaa asiasta omilla sivuillaan.
Ylioppilastutkintolautakunta

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Ylijohtaja Petri Pohjonen, 040 348 7139

Ehdotus tutkintojen ja muun osaamisen kansalliseksi viitekehykseksi valmistunut

Mon, 24 Aug 2009 11:40:00 GMT

Ehdotus tutkintojen ja muun osaamisen kansalliseksi viitekehykseksi valmistunut

Opetusministeri asetti 21.8.2008 työryhmän valmistelemaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuvaa kansallista viitekehystä. Työryhmän muistio Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys on valmistunut, ja se on julkaistu opetusministeriön työryhmämuistioiden ja selvitysten sarjassa (OPM 2009:24). Työryhmä luovutti muistionsa ministeri Virkkuselle 20.8.2009.

Työryhmä esittää tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen luomista eri tutkinnoille. Viitekehys rakentuu eurooppalaisen European Qualifications Framework -viitekehyksen (EQF) pohjalle, ja siinä on kahdeksan tasoa, jotka kattavat kaikki tutkinnot perustasosta tohtorin tutkintoon. Viitekehyksen avulla pyritään helpottamaan tutkintojen kansallista ja kansainvälistä vertailtavuutta, parantamaan tutkintojärjestelmän selkeyttä, edistämään elinikäistä oppimista sekä yhtenäistämään ja lisäämään aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista.

Työryhmämuistion luovuttamisen jälkeen järjestetään laaja lausuntokierros. Lausunnoista saadun palautteen perusteella erityisesti kansallisen viitekehyksen osaamiskuvauksiin ja säädösehdotuksiin tehdään tarvittavat muutokset.

Opetushallitus on opetusministeriön nimeämä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen kansallinen koordinaatiopiste. Koordinaatiopiste tiedottaa kansallisesta ja muiden maiden tutkintojen viitekehyksistä sekä tukee ja ohjaa kansallisen tutkintojärjestelmän ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen välisiä suhteita yhdessä muiden kansallisten viranomaisten kanssa.

Lisätietoa:
Tutkintojen muun osaamisen kansallinen viitekehys -työryhmän muistio
The European Qualifications Framework

Ammatillisten oppilaitosten hyvinvointikäytännöissä suuria eroja

Fri, 21 Aug 2009 11:59:00 GMT

Ammatillisten oppilaitosten hyvinvointikäytännöissä suuria eroja

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedote 21.8.2009

Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL, entinen Stakes) käynnistivät syksyllä 2006 yhteistyön, jonka tavoitteena on kehittää määräajoin toistuvaa tiedonkeruuta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Uusin raportti on ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa”.

Vajausta palvelujen saatavuudessa

Tulosten mukaan henkilöstön saatavuudessa ja mitoituksessa oli oppilaitosten välillä suuria alueellisia eroja sekä läänien välillä että läänien sisällä. Eniten työvoimavajausta oli lääkärin ja psykologin palveluissa. Käytännössä kaikissa oppilaitoksissa oli opiskeluterveydenhoitaja, mutta lääkärin ilmoitti 65 prosenttia. Terveydenhoitaja toimi opiskeluterveydenhuollossa keskimäärin 16,8 tuntia ja lääkäri 0,4 tuntia kuukaudessa sataa opiskelijaa kohti. Opiskeluterveydenhuollon oppaan henkilöstömitoitussuositukset jäivät toteutumatta suuressa osassa oppilaitoksia.

Noin 40 prosenttia oppilaitoksista vastasi, ettei heillä ole ollut lainkaan psykologitoimintaa. Oppilaitoksen sosiaalityö puuttui 19 prosentista oppilaitoksista. Opiskelijahuoltopalveluita oli vähiten saatavilla Oulun ja Lapin lääneissä.

Tulokset asettavat kyseenalaiseksi opiskelijahuollon palveluiden tasapuolisen saatavuuden asuinpaikasta riippumatta.

Toimintakäytännöissä eroja

Vain kymmenesosassa oppilaitoksista opiskelijoiden terveystarkastus toteutui opiskeluterveydenhuollon oppaan suositusten mukaisesti.

Kymmenesosa oppilaitoksista ilmoitti tupakoinnin olevan kiellettyä oppilaitoksessa. Joka kymmenes oppilaitos ilmoitti alle 18-vuotiaan tupakoinnista vanhemmille, suurin osa oppilaitoksista ilmoitti alkoholin tai huumeiden käytöstä vanhemmille. Alkoholin käyttöön liittyviä asioita käsiteltiin oppilaitoksissa usein rehtorin, opettajan tai ryhmänohjaajan johdolla ja keskusteluissa opiskelijaryhmien kanssa.

Eri kurinpitotoimenpiteiden käytöstä oli oppilaitoksilla parhaiten tiedossa kirjallisen varoituksen antaminen, asuntolasta erottaminen, määräaikainen erottaminen ja opiskeluoikeuden menettäminen.

Joka toisessa oppilaitoksessa tapaturmien ja onnettomuuksien seuranta oli kattavaa, mutta neljännes oppilaitoksista ei seurannut suunnitelmallisesti tapaturmia sen paremmin oppilaitoksessa, työssäoppimis- tai näyttöpaikassa kuin siirtymismatkoillakaan.

Opiskelijoiden osallistumismahdollisuudet oman toimintansa suunnitteluun vaihtelivat. Työssäoppimisen suunnittelussa tai retkien/opintomatkojen toteutuksessa opiskelijoiden rooli oli tärkeä, mutta opetussuunnitelmien laatimisessa ja päivittämisessä, järjestyssääntöjen uusimisessa sekä hyvinvointisuunnitelmien kehittämisessä opiskelijat olivat harvoin mukana.

Noin joka kolmannessa oppilaitoksessa on sekä fysikaalisia että biologisia altisteita, joita ei ole poistettu.

Päätösten pohjaksi tutkittua tietoa

Nyt tehdyn tutkimuksen perusteella saadaan näkyväksi ammatillisissa oppilaitoksissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehty työ. Vertailukelpoisen seurannan perustaksi tarvitaan tietoa nykytilanteesta oppilaitostasolla. Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että vertailukelpoisen tiedon saaminen ammatillisista oppilaitoksista on vielä nykyisin melko työlästä. Oppilaitoksilla ja eri hallinnonaloilla on erilaisia käytäntöjä, jotka vaikeuttavat tiedonkeruuta ja tietojen käyttöä. Valtakunnallisesti on sovittava keskeiset oppilaitoksista yhdenmukaisesti kerättävät ydintiedot, joita seurataan systemaattisesti koulutuksen tilastoraporteissa.

Miten tutkimus tehtiin?
Kyseessä on esitutkimus, joka tehtiin posti- ja verkkokyselynä syksyllä 2008. Kyselyyn vastasi 84 % (N=192) ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitoksista. Tutkimus kattoi seuraavat sisältöalueet: opiskelijahuoltopalvelut, opiskelijahuolto, opiskelijahuoltoryhmä, kiusaaminen, väkivalta ja häirintä, tapaturmat ja onnettomuudet, työolot, toimintakulttuuri, osallisuus, terveystieto, opintojen keskeyttämisen ehkäisy, ruokailu, asuntolatoiminta ja vapaa-ajan harrastustoiminta. Tutkimuksen päätavoitteena oli testata vertailukelpoisen tiedon saamista oppilaitosten toiminnasta, tapahtumista, voimavaroista ja yhteisistä käytännöistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi oppilaitoksissa. Näin laajaa selvitystä ammatillisista oppilaitoksista ei ole aiemmin tehty.

Miten tutkimus tehtiin?

Kyseessä on esitutkimus, joka tehtiin posti- ja verkkokyselynä syksyllä 2008. Kyselyyn vastasi 84 % (N=192) ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitoksista. Tutkimus kattoi seuraavat sisältöalueet: opiskelijahuoltopalvelut, opiskelijahuolto, opiskelijahuoltoryhmä, kiusaaminen, väkivalta ja häirintä, tapaturmat ja onnettomuudet, työolot, toimintakulttuuri, osallisuus, terveystieto, opintojen keskeyttämisen ehkäisy, ruokailu, asuntolatoiminta ja vapaa-ajan harrastustoiminta.

Tutkimuksen päätavoitteena oli testata vertailukelpoisen tiedon saamista oppilaitosten toiminnasta, tapahtumista, voimavaroista ja yhteisistä käytännöistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi oppilaitoksissa. Näin laajaa selvitystä ammatillisista oppilaitoksista ei ole aiemmin tehty.

Lisätietoja:
Opetushallituksessa: Opetusneuvos Pirjo Väyrynen, p. 040 348 7125
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa: Tutkijat Kirsi Wiss, p. 020 6107705 ja Anne-Marie Rigoff, p. 020 6107704

Pirjo Väyrynen, Vesa Saaristo, Kirsi Wiss ja Anne-Marie Rigoff (toim.):
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa – perusraportti kyselystä vuonna 2008. Opetushallitus. Edita Prima Oy. Helsinki 2009.

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen raportti nostaa esiin suuria eroja opiskelijahuollon palveluiden saatavuudessa ja oppilaitosten hyvinvointikäytännöissä.

Makeita välipaloja myydään edelleen monessa koulussa

Tue, 18 Aug 2009 12:23:00 GMT

Makeita välipaloja myydään edelleen monessa koulussa

Kaikkiaan 46 % ylempien vuosiluokkien kouluista myy yhä säännöllisesti makeita tuotteita ja yli neljännes makeisia ja virvoitusjuomia oppilaille. Tuoreen tutkimuksen mukaan makeanmyynti yläkouluissa oli vähentynyt hieman kevään 2007 jälkeen, mutta makeiden tuotteiden sisältämä sokeri on yhä merkittävä riskitekijä nuorten hampaiden reikiintymiselle ja liikalihavuudelle.

Oulun yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen (OPH) uusi tutkimus makeanmyynnin muutoksesta perusopetuksen 7.-9. vuosiluokkien kouluissa julkaistiin tänään Suomen Hammaslääkärilehdessä. Tutkimus selvitti makeanmyynnin muuttumista ja muutokseen johtaneita syitä keväällä 2008, vuosi ensimmäisen tutkimuksen jälkeen. Keväällä 2007 Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos suosittelivat tiedotteessaan, että kouluissa ja oppilaitoksissa ei ainakaan kouluaikana myydä säännöllisesti makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja.

Tutkimuksen mukaan säännöllisesti makeita tuotteita myyvien koulujen osuus oli laskenut 18 %. Makeaa myytiin keväällä 2008 46 %:ssa kouluista ja vuotta aiemmin 56 %:ssa kouluista. Useimmin myynnissä tapahtunut muutos koski makeisten ja virvoitusjuomien myynnin lopettamista tai vähentämistä. Muiden makeiden tuotteiden (sokeroidut mehut, pullat, keksit ym.) myynnissä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Terveellisten tuotteiden myynti oli lisääntynyt 9 %, mutta terveellisiä tuotteita oli lähinnä lisätty makeiden rinnalle. Pelkästään terveellisiä tuotteita myytiin 14 %:ssa kouluista. Kyselyyn vastanneista kouluista vain 6 % tarjosi oppilaille ksylitolipurukumin tai -pastillin.

Tärkeimmät syyt makeanmyynnin vähentämiseen olivat olleet koulujen mukaan oppilaiden terveys sekä Kansanterveyslaitoksen ja Opetushallituksen keväällä 2007 lähettämä tiedote. Suuret koulut olivat pieniä kouluja useammin luopuneet makeanmyynnistä, joskin niissä makeanmyynti oli myös yleisempää kuin pienissä kouluissa.

Vaikka kehitys on ollut suotuisaa, makeat välipalat ovat yhä riski koululaisten yleis- ja suunterveydelle. Ylipainoisten lasten osuus on kasvanut sekä makeisten ja virvoitusjuomien kulutus on lisääntynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Myös pitkään hyvin kehittynyt suunterveys on alkanut heiketä nuorten keskuudessa viime aikoina. Koska koulun tehtävänä on myös opettaa oppilaille terveellisiä elämäntapoja, makeanmyyntiä ja elintarvikeautomaattien sijoittamista kouluihin tulisi harkita tarkoin. Koulujen tiloissa olevien elintarvikeautomaattien tulisi olla elintarvikkeiden vastuullisen markkinointiviestinnän suositusten mukaisia. Virvoitusjuomia, sokeroituja mehuja tai makeisia ei tule koulussa säännöllisesti myydä.

Suuntaus koulujen makeanmyynnissä on hyvä, mutta koulujen, vanhempien, terveydenhuollon ammattilaisten ja lainsäätäjien kesken tarvitaan lisää aktiivista toimintaa ja yhteistyötä, jotta makeat välipalat saadaan pois kouluista. Tutkimusten tulosten pohjalta kouluja suositellaan tarkistamaan makeiden tuotteiden käyttöä koskevia linjauksiaan ja edistämään terveellisten välipalojen tarjontaa. Koulujen tulisi keskittyä kouluaikana ravitsevan ja oikea-aikaisen koululounaan ja tarvittaessa terveellisen välipalan tarjoamiseen sekä poistaa ravitsemuskasvatuksen kannalta epäterveelliset tuotteet.

Tutkimus: Seppänen S, Kankaanpää R, Manninen M, Puska P ja Lahti S. Runsas makeanmyynti kouluissa on yhä uhka terveydelle. Suomen Hammaslääkärilehti 2009; 10: 18–23.
www.hammaslaakariliitto.fi → Hammaslääkärilehti → Artikkelihaku

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuositus (pdf)
Elintarvikkeiden vastuullisen markkinointiviestinnän suositukset (pdf)

Lisätiedot:

Rami Kankaanpää, HLL, sosiaalihammaslääketieteen oppiaine, Oulun yliopisto, p. 041 434 2546, etunimi.sukunimi@oulu.fi
Marjaana Manninen, KM, opetusneuvos, Opetushallitus, p. 040 348 7265, etunimi.sukunimi@oph.fi
Pekka Puska, LKT, VTM, pääjohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 020 610 6001, etunimi.sukunimi@thl.fi

Neuvottelukunta ehdottaa matematiikan ja luonnontieteiden ja teknologian opetuksen kehittämiseen pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämisohjelmaa

Thu, 13 Aug 2009 13:48:00 GMT

Neuvottelukunta ehdottaa matematiikan ja luonnontieteiden ja teknologian opetuksen kehittämiseen pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämisohjelmaa

Opetushallituksen tiedote 12.8.2009

Ehdotettu ohjelma kytkeytyisi opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Kehittämisohjelmassa ja siihen sisältyvissä hankkeissa tulisi painottaa opetuksen kehittämistä paikallisella tasolla. Opettajia tulisi rohkaista ja tukea nostamaan esiin työstämiään innovatiivisia ideoita ja esittämään niistä saamiaan kokemuksia esimerkiksi koulutustilaisuuksissa tai verkkokeskusteluissa. Opettajien täydennyskoulutuksessa tulisi lisätä pitkäkestoisia koulutusohjelmia, joihin sisältyy aktiivinen tutkimuksen hyödyntäminen ja oma opetuksen kehittämishanke. Lisäksi opettajakoulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta tulee lisätä ja työelämäyhteistyötaitojen tulisi sisältyä jo opettajien peruskoulutukseen.

Matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen kehittämistä pohtinut neuvottelukunta luovutti muistionsa Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankiselle keskiviikkona.

Neuvottelukunnan muistio sisältää sekä kaikkia matemaattis-luonnontieteellisiä oppiaineita koskevia yhteisiä kehittämisehdotuksia että oppiainekohtaisia yksityiskohtaisia ehdotuksia yleissivistävässä koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Ehdotukset koskevat mm. opetuksen, oppimisympäristöjen ja opettajankoulutuksen kehittämistä. Neuvottelukunta ehdottaa myös valtakunnallisten LUMA-keskusten aseman turvaamista jatkossa sekä valtakunnallista kampanjaa matemaattis-luonnontieteellisten oppiaineiden vetovoimaisuuden vahvistamiseksi. Ehdotuksia tehdessään neuvottelukunta on lähtenyt siitä, että näiden oppiaineiden tuntimäärät säilyvät tulevaisuudessa vähintään nykyisellä tasolla.

Matematiikan ja luonnontieteiden neuvottelukunta asetettiin vuoden 2007 lopulla ja sen tehtävänä oli laatia suuntaviivoja matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämiselle. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi koulutusjohtaja Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitosta. Jäseninä siinä olivat ylijohtaja Sakari Karjalainen opetusministeriöstä, kehitysjohtaja Markku Rimpelä (18.8.2008 saakka) Opetushallituksesta, johtaja Jorma Kauppinen (18.8.2008 alkaen) Opetushallituksesta, professori Aatos Lahtinen Helsingin yliopistosta, professori Kielo Haahtela Helsingin yliopistosta, professori Heimo Saarikko Helsingin yliopistosta, professori Risto Kalliola Turun yliopistosta, professori Pekka Koskela Jyväskylän yliopistosta, professori Reija Jokela Teknillisestä korkeakoulusta, Lektor Lisen Häggblom Åbo Akademista, johtaja Juha Ylä-Jääski Teknologiateollisuudesta, diplomi insinööri Ossi Kokkonen, Facten ent. toiminnan johtaja, professori Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitoksesta ja apulaisjohtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry:stä. Neuvottelukunnan sihteerinä toimi opetusneuvos Leo Pahkin Opetushallituksesta.

LUMA–Suomen menestystekijä nyt ja tulevaisuudessa – Matematiikan ja luonnontieteiden neuvottelukunnan muistio 2009 (pdf)

Lisätietoja
Neuvottelukunnan puheenjohtaja, koulutusjohtaja Markku Koponen puh. 09 4202 3289
Neuvottelukunnan sihteeri, opetusneuvos Leo Pahkin puh. 040 348 7209

Yliopistojen opiskelijavalintojen tulokset valmiit

Thu, 23 Jul 2009 07:42:00 GMT

Yliopistojen opiskelijavalintojen tulokset valmiit

Opetushallituksen tiedote 6.7.2009

Kevään 2009 valtakunnallisessa yliopistojen yhteishaussa oli tarjolla noin 17 500 päävalintojen opiskelupaikkaa, joita tavoitteli yhteensä 63 900 hakijaa. Kaikista hakijoista 27 prosenttia on tähän mennessä valittu syksyllä 2009 alkavaan koulutukseen. Yliopistot valitsivat opiskelijansa muun muassa pääsykokeiden ja ylioppilastutkintotietojen perusteella.

Yhden paikan säännöksen mukaan korkeakouluopintoihin tähtäävä hakija saa ottaa vain yhden opiskelupaikan vastaan samana lukuvuonna alkavasta koulutuksesta. Varasijoilla oleville vapautuu monilla aloilla paikkoja sitä mukaa kun useaan paikkaan hyväksytyt ottavat vastaan mieluisimman opiskelupaikan.

Hakijoista 87 prosenttia on ylioppilaita. Heistä kevään uusia ylioppilaita on vajaa kolmannes, saman verran kuin kevään 2008 yhteishaussa. Noin 37 % yliopistoon hakeneista uusista ylioppilaista saa opiskelupaikan.

Suurin osa (60 %) yliopistoon pyrkineistä on naisia. Valituista naisia on 55 prosenttia. Kaikkein naisvaltaisimpia koulutusaloja ovat edellisten vuosien tapaan eläinlääketieteellinen (hakijoista naisia 93 %, valituista 88 %) ja terveystieteellinen (hakijoista naisia 85 %, valituista 90 %), kasvatustieteellinen (hakijoista naisia 78 %, valituista 83 %) ja psykologinen (hakijoista naisia 77 %, valituista 81 %) koulutusala. Miesvaltaisimpia aloja ovat puolestaan teknillistieteellinen koulutusala (hakijoista miehiä 71 %, valituista 75 %) ja kauppatieteellinen koulutusala (hakijoista ja valituista miehiä 59 %).

Eniten hakijoita oli humanistiselle, yhteiskuntatieteelliselle ja kauppatieteelliselle alalle, joilla myös aloituspaikkojen määrä on suuri. Näistä koulutusaloista suosiotaan on edellisestä vuodesta kasvattanut erityisesti kauppatieteellinen ala, joka on noussut hakijamäärältään suurimpien koulutusalojen listalla kasvatustieteellisen ja luonnontieteellisen alan ohitse kolmanneksi.

Tämän hetkisen tilanteen mukaan suhteessa hakijamäärään helpointa sisäänpääsy oli luonnontieteelliselle koulutusalalle, jonne hyväksyttiin lähes joka toinen hakijoista. Teknillistieteelliselläkin alalla opiskelupaikan sai 43 prosenttia pyrkineistä. Kiven alla opiskelupaikat olivat sen sijaan teatteri- ja tanssialalla sekä kuvataidealalla, joihin valittiin vain runsaat kaksi prosenttia pyrkineistä.

Kaikki kaksikymmentä yliopistoa kasvattivat hakijamääriään viime vuodesta. Eniten hakijoita oli Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistoihin. Helpoiten opiskelemaan pääsi Åbo Akademiin (53 % hakijoista hyväksyttiin) ja Teknilliseen korkeakouluun (32 % hakijoista hyväksyttiin). Oppilaitoksista Teatterikorkeakouluun, Kuvataideakatemiaan ja Taideteolliseen korkeakouluun on edelleen suhteessa vaikeinta saada opiskelupaikka.

Erillisvalinnoissa syksyllä 2009 alkaviin koulutuksiin on tähän mennessä hakenut lähes 18 000 (naisia 44 %), joista 6 200 on saanut paikan (naisia 51 %). Eniten erillisvalintoihin on hyväksytty opiskelijoita teknillistieteelliselle ja kauppatieteelliselle alalle.

Lisätietoja:

Erikoissuunnittelija Laila Puranen, p. 040 348 7149, laila.puranen(at)oph.fi
Tietopalvelusihteeri Ulla Koistinen, p. 040 348 7246, ulla.koistinen(at)oph.fi

Lähde: Yliopistojen hakija- ja opinto-oikeusrekisteri (HAREK), Opetushallitus, 23.7.2009

LIITE 1. Yliopistojen kevään päävalintojen koulutuksiin hakeneet ja hyväksytyt koulutusaloittain (syksyllä alkava koulutus)

Koulutusala	2008 lopullinen tilanne			2009
Hakeneet	Hyväksytyt	Hyväksytyt %	Hakeneet	Hyväksytyt (tilanne 23.7.2009 *)	Hyväksytyt % (tilanne 23.7.2009 *)
Eläinlääketieteellinen	635	73	11 %	592	68	11 %
Farmasia	1221	435	36 %	1481	426	29 %
Hammaslääketieteellinen	647	146	23 %	813	145	18 %
Humanistinen	10394	2921	28 %	13 446	2517	19 %
Kasvatustieteellinen	8564	2057	24 %	9942	1813	18 %
Kauppatieteellinen	6979	2204	32 %	10 177	2153	21 %
Kuvataideala	441	26	6 %	1002	25	2 %
Liikuntatieteellinen	902	107	12 %	1318	103	8 %
Luonnontieteellinen	7571	4562	60 %	9849	4866	49 %
Lääketieteellinen	3909	607	15 %	4534	609	13 %
Maatalous-metsätieteellinen	1252	522	42 %	1757	451	26 %
Musiikkiala	543	117	22 %	674	132	20 %
Oikeustieteellinen	2941	536	18 %	3532	504	14 %
Psykologia	2293	206	9 %	2952	203	7 %
Taideteollinen	2160	252	12 %	3385	221	7 %
Teatteri- ja tanssiala	1443	51	4 %	1930	40	2 %
Teknillistieteellinen	5692	3358	59 %	7388	3193	43 %
Teologinen	946	315	33 %	960	280	29 %
Terveystieteet	1367	361	26 %	1884	335	18 %
Yhteiskuntatieteellinen	9285	2021	22 %	11804	1764	15 %
YHTEENSÄ	54949	18 463	33 %	63910	17403	27 %

* Useille aloille valitaan vielä varasijojen kautta lisää hyväksyttyjä

LIITE 2. Yliopistojen kevään päävalintojen koulutuksiin hakeneet ja hyväksytyt yliopistoittain (syksyllä alkava koulutus)

Yliopisto	2008			2009
Hakeneet	Hyväksytyt	Hyväksytyt %	Hakeneet	Hyväksytyt (tilanne 23.7.2009 *)	Hyväksytyt % (tilanne 23.7.2009 *)
Helsingin kauppakorkeakoulu	2865	489	17 %	4419	433	10 %
Helsingin yliopisto	19 728	4544	23 %	21889	4460	20 %
Joensuun yliopisto	5004	1484	30 %	5573	1443	26 %
Jyväskylän yliopisto	8933	2197	25 %	10731	2146	20 %
Kuopion yliopisto	3089	1019	33 %	3744	1020	27 %
Kuvataideakatemia	441	26	6 %	1002	25	2 %
Lapin yliopisto	2591	676	26 %	2920	575	20 %
Lappeenrannan teknillinen yliopisto	1845	510	28 %	2465	485	20 %
Oulun yliopisto	7407	2178	29 %	8027	2101	26 %
Sibelius-Akatemia	543	117	22 %	674	132	20 %
Svenska handelshögskolan	744	270	36 %	814	237	29 %
Taideteollinen korkeakoulu	1874	133	7 %	2960	123	4 %
Tampereen teknillinen yliopisto	2819	986	35 %	3444	967	28 %
Tampereen yliopisto	11278	1699	15 %	14873	1481	10 %
Teatterikorkeakoulu	1443	51	4 %	1535	26	2 %
Teknillinen korkeakoulu	3230	1301	40 %	3894	1230	32 %
Turun kauppakorkeakoulu	2086	299	14 %	2806	290	10 %
Turun yliopisto	9133	2110	23 %	10979	1902	17 %
Vaasan yliopisto	2294	652	28 %	2979	659	22 %
Åbo Akademi	1449	999	69 %	1921	1015	53 %
YHTEENSÄ	54949	18463	33 %	63910	17403	27 %

* Useisiin oppilaitoksiin valitaan vielä varasijojen kautta lisää hyväksyttyjä

toiminta influenssaepidemian aikana kouluissa/fi

Tue, 16 Jun 2009 10:04:00 GMT

Toiminta influenssaepidemian aikana kouluyhteisössä

Lisätietoja:
Sikainfluenssa - virallinen tietopaketti (THL)

Oireet ja tartuttavuus

Influenssan torjunta oppilaitoksissa

Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että valmiussuunnitelmat epidemiasta mahdollisesti aiheutuvien ongelma- ja kriisitilanteiden varalle ovat ajantasaiset.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävät

Lisätietoja:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Sosiaali- ja terveysministeriö
Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten (STM)
Yleiset hygieniaohjeet

Opetus

Lisätietoja:
Maailman terveysjärjestö WHO
ECDC – European Centre for Disease Prevention and Control
CDC – Centers for Disease Control and Prevention
Google Maps/Swine Flu

Oppilaitosten sulkeminen pandemiatilanteessa

Jos oppilaitoksessa ilmenee useita kuumeisia hengitystieinfektiotapauksia, on asiasta ilmoitettava paikalliselle terveysviranomaiselle.

Opetuksen järjestäminen

Ylioppilastutkinnon järjestäminen

Ylioppilastutkintolautakunnalla on oma varautumissuunnitelmansa pandemiatilannetta varten. Ylioppilastutkintolautakunta tiedottaa asiasta omilla sivuillaan.
Ylioppilastutkintolautakunta

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Ylijohtaja Petri Pohjonen, 040 348 7139