Kiireen tuntu, ystävyys ja yhteistyö sekä ongelmanratkaisun haasteet hallitsevat koulunuorison mielikuvia peruskoulusta. Luku- ja kirjoitustaidon sekä kielten taitojen oppiminen ovat oppilaiden mielestä keskeisimmät onnistumisalueet myös tulevaisuuden koulussa.

Perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa pohtiva työryhmä kutsui yläkoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaat pohtimaan, millainen on hyvä koulu nyt ja tulevaisuudessa. Fountain Park Oy:n toteuttamaan verkkohaastatteluun joulu-helmikuussa osallistui lähes 60 000 nuorta kaikkialta Suomesta.

Nuoret pohtivat tulevaisuudessa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä sitä, miten nykyperuskoulu näissä tärkeimmiksi arvioiduissa asioissa onnistuu (ks. kursivoidut lainaukset alla).  

 Kiire, kaverit ja haasteet vahvimpia mielikuvia

Kiireen tuntu nousi nuorten päällimmäiseksi mielikuvaksi peruskoulusta. Vapaassa kuva-assosiaatiotehtävässä 43 % tytöistä ja 35 % pojista liitti kouluun aikataulujen mukaan toimimisen ja ajoissa ehtimisen. Osa koululaisista liitti kiireen yleisemminkin elämäntilanteisiin ja harrastuksiin.

On kiire kaikkialle koulun jälkeen (iltatyö, harrastukset, kaverit, muut menot) ja sitten vielä pitäisi tehdä kaikennäköisiä esseitä ties mille kurssille!

Kaverit, sosiaaliset suhteet ja yhteistoiminta erilaisten ihmisten kanssa tuli ensimmäisenä mieleen 18 prosentille tytöistä ja 14 prosentille pojista. Hyvä ilmapiiri ja opiskeluympäristö mainittiin usein tärkeinä asioina koulutyössä.

Minulle on ihan sama minkä näköinen ystäväni on, kunhan hän on mukava ja ystävällinen.

Pojista 14 % ja tytöistä 10 % valitsi assosiaatiotehtävässä kuvan labyrintista, joka ilmentää ratkaisun löytymistä etsimisen ja työn kautta. Mutkikkuus ja haasteet, uuden löytyminen ja koulutukseen liittyvät valinnat olivat usein esillä koululaisten kommenteissa.

Koulussa on esteitä ja umpikujia. Huippusuoritukseen tarvitaan yksi reitti ja kaikki on saavutettavissa jos vain tahtoo sitä.

Lukeminen, kirjoitus ja kielet kouluopetuksen vahvuuksia

Verkkohaastattelussa oppilaat pohtivat omin sanoin, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat toisaalta nyt, toisaalta kymmenen vuoden päästä. Näitä osaamisia verrattiin sitten siihen, miten oppilaat katsovat peruskoulun suoriutuvan niiden opettamisesta. Vapaassa ideoinnissa nuoret puhuivat eniten kielitaidosta, matemaattisista taidoista, sosiaalisista taidoista sekä luku- ja kirjoitustaidosta.

Yleisesti peruskoulussa parhaiten opittavat asiat liittyivät luku- ja kirjoitustaitoon sekä laajemmin äidinkielen oppimiseen. Peruskoulu on vahvoilla myös kielten oppimisessa. Opetusmenetelmiin liittyy oppilaiden kokema tarve keskustelutaidon osalta.

Tulevassa työelämässämme joudumme varmasti moniin tilanteisiin, joissa emme vain voi seisoa tuppisuina odottaen, että joku muu hoitaa puhumisen puolestamme. Meidän pitää itse pystyä siihen.

Jos pitää matkustelusta, on kielitaito välttämätön. Kielitaito avartaa katsetta maailmalla ja avaa itselle aivan uusia kulttuureita.

Omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat muodostivat merkittävän kokonaisuuden tulevaisuudessa tarvittavista tiedoista ja taidoista. Tähän osaamisalueeseen liitettiin kouluaineista useimmin liikunta ja terveystieto sekä biologia ja psykologia.

Olisi hyvä saada pieniä vinkkejä siitä, miten voisi pitää itsensä hyvässä kunnossa, vaikka töissä olisi kova kiire ja kotonakaan ei ehtisi tehdä paljon terveydelleen. 

Useimmat osallistujat katsoivat, että peruskoulussa taideaineita ei opita kovin hyvin. Mielipiteitä taideaineista oli etenkin taidealoille suuntautuvilla sekä luovuuden merkitystä pohtivilla oppilailla. Taideaineita pidettiin myös tärkeinä teoreettisen kouluopetuksen tasapainottajina.

Tulen tarvitsemaan taidetta, koska minulle arkkitehti on yksi ammattivaihtoehto, ja siinä tarvitaan luovuutta. Taide on myös osa minua, eli se tulee kulkemaan mukanani vaikka ammatissa en sitä tarvitsisikaan.

Kieltenopetuksen onnistumisen arviot vaihtelivat erittäin voimakkaasti ruotsin kielen ja valinnaisten kielten välillä. Yleisesti todettiin, että muidenkin kuin englannin ja toisen kotimaisen opetusta tulisi lisätä. 

Tulevan maailmanvallan ja merkittävän kauppakumppanin Kiinan kieltä ei voi opiskella juuri missään. Koulutuksessa painotetaan liikaa englantia, kun pitäisi oppia sen rinnalla myös muita kieliä.

Yhteiskunnan toimintaan ja talouteen liittyviä asioita ei koeta opittavan yhtä hyvin kuin muita peruskoulussa käsiteltyjä aiheita. Myöskään ilmasto- ja ympäristöasioiden sekä keskittymiseen ja motivaatioon liittyvien asioiden opettamisessa peruskoulu ei ole nuorten mielestä vahvimmillaan.

Täysi-ikäisyys lähestyy ja kohta olisi itse kyettävä huolehtimaan itsestä, esimerkiksi veroasioista. Pitäisi päättää mitä puoluetta kannattaa ja ketä äänestää ja niin edelleen.

Jossain vaiheessa suurin osa ajattelee perheen perustamista. Taitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä, ei opeteta kouluissa nimeksikään.

Biologiaan ja maantietoon liittyviä asioita arvioidaan varsin yksimielisesti opittavan keskitasoisesti. Luonnontieteet eivät erotu koulun erityisenä vahvuutena. Matemaattisemmin painottuneita fysiikkaa ja kemiaa katsottiin opittavan jossain määrin paremmin.

Osatessani näistä aineista perusteet, on maailmaa ja omaa itseä helpompi käsittää. Yleissivistystä on oltava hieman.

Myös historia tunnistetaan osaksi yleissivistystä ja kulttuurien tuntemusta. Oma kulttuuri ja kotimaan historia koetaan opittavan varsin hyvin, mutta moni jää kaipaamaan laajempaa näkökulmaa.

Olen itse huomannut, että historiaosaaminen lisää paljon suvaitsevuutta ja muiden kulttuurien ja myös oman ymmärrystä.

Historiassa voisi kertoa muustakin kuin Euroopasta ja menneisyydestä.

Uskonnon osalta tarpeellisina taitoina tuotiin yleisimmin esiin muihin kuin omaan uskontoon liittyvät asiat kulttuurien välisen kanssakäymisen kannalta.

Uskonnosta tietää tärkeimmät asiat, ettei loukkaa eri uskontokuntaan kuuluvan henkilön ihmisarvoa sanomalla tai tekemällä väärin.

Käsityön merkitys nähtiin sen käytännön hyödyn ja tulevan oman ammatin kannalta. Sitä pidettiin myös tervetulleena tasapainottamaan ”aivojen ylikuumenemista”, vaikka todettiinkin etteivät käden taidot kuulu peruskoulussa parhaiten opittavien asioiden joukkoon.

Että osaa korjata pienet jutut itse ettei tarvitse maksaa jollekin ulkopuoliselle, siinä säästyy rahaa.

Peruskouluun ollaan varsin tyytyväisiä

Kolme neljästä nuoresta uskoo, että peruskoulu antaa sellaisia tietoja ja taitoja, joita he elämässään tarvitsevat. Lähes yhtä moni katsoo, että koulutyössä voi käyttää muualla oppimiaan tietoja ja taitoja. Nuoret toivovat peruskouluun lisää opintokäyntejä ja vaikutusmahdollisuuksia.

Nykyperuskouluun on osittain tai täysin tyytyväinen lähes 60 % nuorista. Viidennes ei osaa ottaa tähän kantaa, ja viidennes on osittain tai täysin tyytymätön.

Oppilailta kysyttiin myös, miten he kehittäisivät peruskoulun opetusta. Noin kolmasosa ehdotti jotain lisää, noin kymmenesosa jotain vähennettäväksi. Vähennettävinä aineina mainittiin ruotsi ja uskonto hieman muita useammin, myös matematiikka samoin kuin oppituntien määrä yleensä. Lisättävänä mainittiin useimmin liikunta, käytännön asiat, valinnaisuus, kieliopintomahdollisuudet ja ryhmätyöt.

Lisätietoja:

Opetusneuvos Ritva Järvinen, Opetushallitus, p. 040 348 7337
Johtaja Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Oy, 040 8333 534
Erityisasiantuntija Janne Jauhiainen, Fountain Park Oy, 050 321 7977

Kiireen tuntu, ystävyys ja yhteistyö sekä ongelmanratkaisun haasteet hallitsevat koulunuorison mielikuvia peruskoulusta. Luku- ja kirjoitustaidon sekä kielten taitojen oppiminen ovat oppilaiden mielestä keskeisimmät onnistumisalueet myös tulevaisuuden koulussa.