Mitä koulun rauhaan kuuluu? Tasaista arkea, onnistuneesti ratkaistuja ongelmatilanteita - vai jatkuvaa pientä kähinää? Millaisia hyviä käytäntöjä on luotu työrauhan edistämiseksi? Keskustelu koulujen työrauhasta käynnistyy Opetushallituksen nettisivuilla.

Kansallisilla peruskoulupäivillä 25.-26.3. Helsingissä pohdittiin mm. kouluyhteisön hyvinvointia, koulujen työrauhaa ja kouluyhteisön roolia kasvun ja oppimisen tukena.

Opetushallituksen tuore julkaisu Työrauha tavaksi sisältää materiaalia koulujen itsearviointiin työrauhan edellytysten vahvistamiseksi. Tavoitteena on jäsentää työrauhaa koulun arkityössä ja luoda kouluyhteisölle työväline, joka voi auttaa vähentämään työrauhahäiriöitä pienin mutta määrätietoisin askelin. Työrauhaa tarkastellaan sääntöjen, kohtaamisen ja välittämisen, toimintakulttuurin ja pedagogiikan näkökulmista.

Selkeät pelisäännöt tarpeen

Hyvää ja turvallista oppimisympäristöä voivat rakentaa säädösten ja ohjausjärjestelmien toimivuus, hyvät oppilas- ja opettajasuhteet sekä kodin ja koulun yhteistyö, ja yhteenkuuluvuutta tukeva toimintakulttuuri. Koulun tulisi nykyistä enemmän hyödyntää yhteisöllisiä mahdollisuuksiaan koulun arjen rakentamisessa kiinnostavaksi, turvalliseksi ja viihtyisäksi. Yhteisönä toimiminen tarkoittaa, että koululla on julkituodut normit, käyttäytymis- ja tapasäännöt sekä yhteiset menettelyt arjen ristiriitatilanteista selviytymiseen.

Erityisen ratkaisevaa häiriötilanteiden ehkäisemisessä on varhainen puuttuminen. Opettajat ovat avainasemassa sekä ongelmien tunnistamisessa että työrauhan rakentajina. Hyvin suunnitellut oppitunnit ja selkeät tehtävänannot auttavat ylläpitämään järjestystä. Työrauhaa vahvistaa pedagogisesti mm. samanaikaisopetus, jossa opettajan parina on toinen opettaja, erityisopettaja tai nuorisotyöntekijä. Monimuotoinen ryhmäoppiminen aktivoi oppilaita. Ryhmässä nuori tuntee tulevansa hyväksytyksi ja pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan. Luottamus ja vastuun antaminen heijastuvat oppilaiden vastuullisena käytöksenä.

Aikuisyhteisö ohjaa ja välittää

Tärkeää on, että kaikki työntekijät ovat koulun tavoitteiden takana. Tavoitteiden tulee ohjata heitä kohtaamaan lapset ja nuoret johdonmukaisesti, selkeästi ja oikeudenmukaisesti. Puuttumalla ei-hyväksyttävään käytökseen opettaja osoittaa välittävänsä oppilaista. Hyvä yhteistyö opettajien kesken edistää myös oppilaiden hyvinvointia ja työrauhaa.

Opetuksen järjestäjien tulisi edelleen vahvistaa oppilashuoltoryhmien toimintaa kouluyhteisöjen hyvinvoinnin tukemisessa. Osallisuutta ja luottamusta vahvistava koulu lisää työrauhan edellytyksiä. Kodin ja koulun yhteistyössä olennaista on rakentaa jokaisen lapsen perheen kanssa myönteinen ja avoimuuteen perustuva yhteistyösuhde.

Työrauhan ylläpidossa toivotaan koulujen epävirallisen vallankäytön muuttuvan läpinäkyväksi eli käytännössä yhdessä hyväksytyiksi pelisäännöiksi. Vanhanaikaisiin rangaistusmenettelyihin palaamista ei nähdä toivottavana. Entisajan kurikoulusta ei haluta uutta kontrollikoulua. Olennaista on, että säännöt on sovittu yhdessä. Oppilaat sitoutuvat paremmin pelisääntöihin, kun pääsevät itse vaikuttamaan niihin.

Koulutyö sekä inspiroi että kuormittaa

Peruskoulupäivillä esiteltiin myös kolmen yliopiston yhteistyönä toteutettu Jaksamista ja oppimista muuttuvassa peruskoulussa –tutkimus, johon on osallistunut yhdeksän koulua eri puolilta Suomea.

Tutkimushankkeen tulokset viittaavat siihen, että oppimisen ja hyvinvoinnin yhteyden huomioiminen tukee opettajien jaksamista ja että jaksamista tukeva kehittämistyö on opettajalle mielekästä. Sen olisi tuettava koko kouluyhteisön jaksamista ja työn mielekkyyden löytymistä.

Oppiminen ja hyvinvointi kietoutuvat yhteen opettajan työssä; opettajan ammatillinen hyvinvointi säätelee tavoitteiden toteutumista luokkahuoneessa. Haastavat sosiaaliset tilanteet vaikuttavat opettajan ammatilliseen hyvinvointiin koulun arjessa. Opettaja kokee kohtaamiset oppilaiden, muiden opettajien ja vanhempien kanssa sekä voimauttavina että kuormittavina. Tärkeitä ovat keinot, joilla opettaja ongelmatilanteita ratkaisee.

Hankeen on toteuttanut Oppiminen ja kehitys peruskoulussa -tutkimusryhmä (OPPI-ryhmä). Tutkimuksen toteutusta ovat ohjanneet Tiina Soini Tampereen yliopistosta, Kirsi Pyhältö Helsingin yliopistosta ja Janne Pietarinen Itä-Suomen yliopistosta. Hanketta on tukenut Työsuojelurahasto.

Julkaisuja:
Pirkko Holopainen, Ritva Järvinen, Jorma Kuusela ja Petra Packalén: Työrauha tavaksi. Kohtaaminen, toimintakulttuuri ja pedagogiikka koulun arjessa. Edita Prima Oy, Helsinki 2009.

Soini, T., Pyhältö, K. & Pietarinen, J. (2010) Jaksamista ja oppimista muuttuvassa peruskoulussa -tutkimushankkeen loppuraportti. Tutkimushankkeen loppuraportti on luettavissa työsuojelurahaston kotisivuilta www.tsr.fi.

Lisätietoja:
Työrauha tavaksi: opetusneuvos Ritva Järvinen, puh. 040 348 7337, opetusneuvos Pirkko Holopainen, 040 348 7950

Oppiminen ja kehitys peruskoulussa: yliopistotutkija Kirsi Pyhältö, Helsingin yliopisto,  

Mitä koulun rauhaan kuuluu? Tasaista arkea, onnistuneesti ratkaistuja ongelmatilanteita - vai jatkuvaa pientä kähinää? Millaisia hyviä käytäntöjä on luotu työrauhan edistämiseksi? Keskustelu koulujen työrauhasta käynnistyy Opetushallituksen nettisivuilla.