Nurmeksen Ammattiopisto on parin vuoden ajan auttanut paikallisia yrittäjiä kansainvälistymään järjestämällä näille käytännönläheistä ja räätälöityä kieltenopetusta. Ulkomaisten kumppanikoulujen opiskelijat ovat käyneet antamassa kielikylvetystä ja saaneet samalla kenttäkokemusta Suomen ja Pohjois-Karjalan matkailukulttuurista. 

Valtimolla Puukarin Pysäkin pirtissä tuoksuvat perinneherkut: palvilammas, tuore ruisleipä ja sulhaspiirakat. ”Ottooten!” kehottaa emäntä aamiaisvieraita, mutta Veronika Strigina, 20, on pienoisessa kulttuurishokissa. Viikkoon ei Petroskoin tyttö ole päässyt pizzalle eikä hampurilaiselle. Tekisi jo kovasti mieli venäläisen nykynuoren kotoisia eväitä!

Maaseudun rauha joulukuun 2008 kaamoksessa on ollut Veronikalle (kuvassa oikealla) haasteellista. Hänet on lähetetty Nurmeksen Ammattiopiston petroskoilaisesta ystävyyskoulusta opettamaan äidinkieltään pohjois-karjalaisille ummikoille, jotka posmittavat taukoamatta omituista paikallismurrettaan. Onneksi Veronikan apuna kielikylvetyksessä on suomalainen ikätoveri Krista Karkman (vasemmalla), joka puhuu vähän enemmän venäjää kuin isäntäväki ja vähän enemmän englantia kuin Veronika itse.

Matkailualaa opiskeleville Kristalle ja Veronikalle vierailut toistensa opiskelupaikkakunnille ovat osa opintoja. Antamansa kielikylvetyksen oheistuotteena tytöt saavat tietoa ja kokemusta mm. luterilaisesta ja ortodoksisesta kansanperinteestä sekä suomalaisesta ja venäläisestä tapakulttuurista. Aivan orpo ei Veronika enää Suomessa ole: hänellä on parilta kesältä työkokemusta mansikanpoiminnasta, ja hänen maanmiehiään kulkee Pielisen Karjalassa ansiotöissä viikoittain.

Majatalo Puukarin Pysäkin isäntäväki Heikki ja Anita Ovaskainen ovat perehtyneet Veronikan ja Kristan laatimaan suomi-venäjä-keittiösanastoon parhaansa mukaan. Heikki tunnustaa pienyrittäjän ajan hupenevan joulusesongin alkaessa kaikkeen muuhun kuin opiskeluun. Kohteliaasti Veronika kuitenkin luonnehtii oppilaitaan ”kilteiksi, vaikka kiireisiksi”.

Veronikan antama venäjän kielen kotiopetus on jatkoa Anita Ovaskaisen vuosi sitten saamalle englannin kielikylvylle. Silloin kylvettäjänä oli varsovalainen opiskelija Barbara Warzybok. Tämä opetti majatalon emännälle tarpeellista perusenglantia ja sai vastineeksi kokemusta suomalaisesta maaseutumatkailusta ja ruokaperinteestä.

Englantia ja venäjää yrittäjille

Ovaskaisten motivaatio kielten oppimiseen lähtee käytännön tarpeista. Puukarin Pysäkki on sopiva välietappi matkan varrella, kun talvituristit Moskovasta ja Pietarista ajavat Lappiin hiihtämään ja kylpemään. Uuden vuoden ja loppiaisen aikoihin venäläisturisteja yöpyy Puukarissa joka yö. Muita vieraskielisiä matkaajia piipahtelee pitkin vuotta. Asiakkaita, jotka tiedustelevat yösijaa ja muonitusta netin kautta, Heikki Ovaskainen palvelee jo sujuvasti englannin sanakirja toisessa kädessä, ”van puhelimessa se meinovvaa iskee panniikki”.

Helpottaakseen paniikkireaktioita Ovaskaiset ilmoittautuivat mukaan Nurmeksen Ammattiopiston kielikylpyhankkeeseen, jossa ulkomaiset opiskelijat ja suomalaiset harjoittelijat antavat räätälöityä käytännön kieltenopetusta Pohjois-Karjalan yrittäjille. Palvellakseen sujuvammin ruokavieraitaan Anita-emäntä päätti kohentaa englannin alkeitaan ja vuosikymmeniksi pakastimeen jäänyttä koulusaksaansa.

Heikki-isännällä taas on parin vuosikymmenen yrittäjä- ja opettajauran varrelta tuttavia Venäjällä Habarovskia myöten. Metsäkoneenkuljettajaksi opiskelevat venäläiset ovat olleet merkittävä opiskelijaryhmä Valtimon metsäkonekoulussa, ja heitä Ovaskainen opetti aikoinaan monet vuodet. Myös suomalaiset metsäurakoitsijat tuovat Venäjältä usein mukanaan työmiehiään, jotka tarvitsevat konevalmistajien järjestämää käyttökoulutusta. Tällä tavoin Pohjois-Karjalankin koulutus- ja työmarkkinat kansainvälistyvät.

Kielitaito tuo asiakkaita

Nurmeksen Ammattiopiston yrittäjyyskouluttaja Ella Kärki ja kieltenopettaja Anna-Liisa Jeskanen-Aarnipuro paneutuivat kielikylpyjä suunnitellessaan nimenomaan yrittäjien käytännön tilanteisiin ja tarpeisiin. Heikki Ovaskainen on yksi maakunnan monista yrittäjistä, jotka ovat huomanneet venäjän kielen vähäisenkin taidon edistävän liiketoimintaa. Karjalan matkailu on suurelta osin ostosmatkailua, jota Pietarin rikkaat harrastavat lamasta huolimatta. Venäjänkielinen palvelu lupsakkaassa karjalaisessa ilmapiirissä rohkaisee heitä tulemaan toistekin.

Kielikylvettäjän tuominen yrittäjän arkiympäristöön alentaa opiskelukynnystä usein helpommin kuin yrittäjän houkuttelu oppilaitokseen kielikurssille. Kylvettäjiä eli ulkomaisia harjoittelijoita on saatu opiston kumppanikouluista Ruotsista, Venäjältä, Saksasta, Puolasta, Tshekistä ja Slovakiasta. He tulevat koulujensa lähettäminä tai Comenius Assistant Teacher –ohjelman välityksellä pariksi viikoksi tai useaksi kuukaudeksi kerrallaan.

Nurmeslaisten kielikylpyohjelmaa on viety eteenpäin myös Opetushallituksen oppimisympäristöjen hankerahoituksella. Monenlaisia synergiaetuja yhdistävä kieltenopetuskonsepti palkittiin joulukuussa 2008 European Label –laatuleimalla. Hankkeen vahvuutena mainittiin mm. henkilökohtaisista tarpeista lähtevän opiskelun tukeminen sekä nuorten ja aikuisten vuorovaikutteinen yhteistyö.

Ranskaa ilman kyyneleitä

Slovakiasta Pohjois-Karjalaan tullut Lucia Lackovicová on joulukuisen kaamoksen hämärässäkin olemukseltaan valoisa. Vastavalmistunut ranskan ja biologian opettaja vetää talvikauden ajan matkailu- ja ravintola-alan ranskan ryhmää ammattiopiston opiskelijoille. Vilkas Lucia-neito päätyi Bratislavasta Nurmekseen Comenius-vaihdon kautta. Kielikylvettäjän rooliin on kuulunut myös keikka Valtimolla ravintola Seiskassa, jossa Lucia opetti englantia yrittäjäpariskunnan ja henkilökunnan lisäksi myös perheen 9- ja 11-vuotiaille pojille. Kaiken muun toimen ohella Lucia on välittömällä olemuksellaan välittänyt olennaisia piirteitä kotiseudustaan ja kulttuuristaan paikkakunnan koulu- ja opiskelijayhteisöön.

Iisalmelainen Sanna Heikkinen (kuvassa vasemmalla) on yksi Lucian oppilaista. Sanna kirjoitti jo lukion 2. luokalla lyhyen ranskan, jota hän haluaa kohentaa matkailualan opintojaan varten. Lucian oppitunneilla kerrataan ja laajennetaan ruokailu- ja ravintolasanastoa rennosti ja käytännönläheisesti. Sanna on iloinen mahdollisuudesta opiskella kieltä, joka ei kuulu opiston vakituiseen tarjontaan. Myös tavanomaisesta poikkeava opetusmenetelmä innostaa:

- Tosi kivaa! Vieraskielisen opettajan kanssa saa paljon harjoitusta samalla kertaa englannin ja ranskan puhumisessa. Se on tärkeää nimenomaan matkailualalla.

Kun opettaja ja oppilas ovat melkein saman ikäisiä, he löytävät useita yhteisiä kosketuskohtia ranskankieliseen kulttuuriin: laulajasuosikkeja, ruokia, matkakokemuksia. Sanna sai kimmokkeen opintoihinsa lomamatkalla Ranskan Rivieralla, Lucia sen jälkeen kun Peugeotin tehtaat toivat paljon ranskalaisia Bratislavan katukuvaan.

Molemmat nuoret naiset ovat laajalti kiinnostuneita kielistä ja monikulttuurisesta Euroopasta. Sanna uneksii matkaoppaan urasta ja toivoo pääsevänsä seuraavana kesänä työharjoitteluun Espanjaan. Lucia ei haluaisi kahdeksan kuukauden opettajanpestinsä päätyttyä aivan heti lähteä Suomesta.

- Nurmeksen syrjäisyys ja hiljaisuus oli tietysti aluksi yllätys. Muutama vuosi Suomessa voisi hyvinkin mennä, kunhan välillä saa kotiväkeä kylään. Suomalaisethan ovat ihan mukavia – sitten, kun heitä jostain löytää ja saa houkuteltua puhumaan!

TEKSTI JA KUVAT: Hannu Ylilehto  

Lue myös ajantasainen kuvaus  Kylpemällä kielitaitoa-hankkeesta Opetushallituksen tuoreesta julkaisusta  Oppimisympäristöjä avartamassa. Siihen on koottu viiden ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöhankkeen tuloksia ja kehittämishankkeissa toimineiden opettajien ja hankevastaavien oivalluksia ja ideoita. Julkaisussa kuvataan paikallisia työympäristöjä hyödyntäviä toimintamalleja sekä esimerkkejä erilaisista yrityssimulaatioista niin fyysisissä kuin virtuaaliympäristöissäkin.

Sähköinen julkaisu:
Tarja Frisk (toim.): Oppimisympäristöjä avartamassa. Oivalluksia, ideoita ja esimerkkejä oppimisympäristöiksi ammatillisessa koulutuksessa. (pdf)

Nurmeksen Ammattiopisto on parin vuoden ajan auttanut paikallisia yrittäjiä kansainvälistymään järjestämällä näille käytännönläheistä ja räätälöityä kieltenopetusta. Ulkomaisten kumppanikoulujen opiskelijat ovat käyneet antamassa kielikylvetystä ja saaneet samalla kenttäkokemusta Suomen ja Pohjois-Karjalan matkailukulttuurista.