Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiedote 3.6.2010

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koulujen johdolle viime syksynä tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että koulujen välillä on edelleen suuria eroja oppilashuollon voimavaroissa ja toimintatavoissa. Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämisessä on vähäistä.

Peruskoulujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä selvitettiin nyt toisen kerran valtakunnallisella kyselyllä. Tulokset ovat varsin samansuuntaisia verrattuna vuosina 2007–2008 tehtyjen esitutkimusten tuloksiin. Suuria muutoksia ei ole havaittavissa.

Terveystarkastusten järjestäminen kaukana tavoitteesta

Uusi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetus (380/2009) edellyttää, että oppilaalle tehdään terveystarkastus jokaisella peruskoulun vuosiluo­kalla vuodesta 2011 alkaen.  Tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Yhdelläkään vuosiluokalla oppilaita ei tarkastettu kaikissa kouluis­sa. Lähimmäksi päästiin 1., 5. ja 8. luokilla (80–89 %), kauimmaksi jäätiin 4. ja 6. luo­killa (43 ja 53 %). Lääni- ja kuntakohtaiset erot olivat vähäisiä. Laajoista terveystarkastuksista laadittiin luokka- ja kouluyhteisökohtainen yhteenveto vain harvoin. Opettajalta pyydetty arvio oppilaasta sisältyi laajoihin tarkastuksiin yli puo­lessa kouluista, mutta vain neljäsosassa suunnitelmallisesti.

Oppilashuollon henkilökuntaa eli terveydenhoitajia, lääkäreitä, psykologeja ja koulukuraattoreja puuttuu

Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukainen henkilöstömitoitus täyttyi terveydenhoitajien osalta 34 prosentissa ja lääkärien osalta neljä prosentissa peruskouluista. Terveydenhoitajien keskimääräinen työpanos on esitutkimuksen tuloksiin verrattuna lisääntynyt hieman ala- ja yläkouluissa, kun lääkärityöpanos on säilynyt ennallaan. Viidenneksessä kouluista ei ollut lainkaan koulupsykologi- tai koulukuraattoritoimintaa. Kokonaistilanne on kuitenkin hieman parantunut kahden viime vuoden aikana. Koulukuraattoreiden keskimääräinen työpanos on lisääntynyt hieman alakouluissa ja yläkouluissa, psykologitilanne on parantunut yläkouluissa.

Tukiopetuksen tarjonta vaihtelee kunnittain

Osassa kuntia ja kouluja tukea tarvitsevan oppilaan tukitoi­met, kuten tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus näyttävät jäävän riittämättömiksi. Tukiopetusta ei järjestetty lainkaan neljässä prosentissa kouluista ja 37 prosenttia kouluista järjesti tukiopetusta alle kaksi tuntia viikossa sataa oppilasta kohden. Oppilaat saavat osa-aikaista erityisopetusta enemmän maaseutumaisissa kunnissa sekä pienemmissä kouluissa. Myös oppimissuunnitelman käytössä on koulujen välillä suuria eroja. Vasta 63 prosenttia kouluista käyttää oppimissuunnitelmaa. Tulevaan perusopetuslain muutokseen sisältyy oppimissuunnitelman säätäminen pakolliseksi tehostettua tukea saavalle oppilaalle. Tämän vuoksi oppimissuunnitelman käytöstä ja merkityksestä tarvitaan lisää tietoa.

Kurinpitotoimenpiteitä käytetään peruskoulussa harvoin

Perusopetuslakiin sisältyvät ojentamis- ja turvaamistoimenpiteet sekä kurinpitoa koskevat säännökset ohjaavat koulujen toimintaa erilaisissa häiriö- ja ongelmatilanteissa. Varsinaisia kurinpitotoimenpiteitä käytetään varsin harvoin: Vain vajaa viidennes kouluista oli käyttänyt kirjallista varoitusta kurinpitotoimenpiteenä ja vain viidessä prosentissa kouluja oli käytetty määräaikaista erottamista. Kirjallisia varoituksia oli annettu suurissa kaupunkikouluissa enemmän kuin taajamatyyppisissä tai maaseutukouluissa. Määräaikainen erottaminen oli yleisempää vuosiluokkien 7. – 9 kouluissa ja oppilasmäärältään suurissa kouluissa.

Vanhemmat oppilashuollon kehittämiseen vahvemmin mukaan

Vain harvoissa kouluissa vanhemmilla oli mahdollisuus vaikut­taa oppilas­huollon toimintamallien kehittämiseen tai kouluruokailun järjestämiseen. Ainoastaan yhdeksän prosenttia kouluista ilmoitti vanhempien osallistuvan oppilashuollon kehittämiseen ja kuusi prosenttia kouluruokailun järjestämiseen. Tilanne kuvastaa oppilashuoltotyöryhmän työn suuntautuneisuutta yksittäisiin oppilaisiin kouluyhteisön yleiseen hyvinvoinnin tukemisen ja kehittämisen sijasta.

Oppilashuollon säädökset muutosvaiheessa

- Koulujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkyväksi tekeminen ja haltuunotto on haastava tehtävä. THL:n kehittämän TEAviisari -verkkopalvelun avulla kunnat saavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön näkyväksi, mikä on edellytys toiminnan johtamiseksi ja kehittämiseksi. Ensi syksyn aikana nyt koulun johdolta kerätyt tiedot viedään kuntakohtaisesti verkkopalveluun, minkä jälkeen kunnat näkevät oman tilanteensa ja voivat verrata sitä muihin kuntiin. Tärkeätä on kouluyhteisön ja oppilashuollon kehittäminen kokonaisuutena, toteaa yksikön päällikkö Jukka Kärkkäinen THL:stä.

- Oppilashuollon kehittämistä ohjaavat säädökset ovat muutosvaiheessa. Jo voimassa olevan neuvola- koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen lisäksi myös perusopetuslain muutoksessa tulee olemaan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä ohjaavia muutoksia,  toteaa pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallituksesta. - Nämä muutokset edellyttävät tarkennuksia myös opetussuunnitelman perusteiden oppilashuoltoa koskeviin tavoitteisiin. Tämän lisäksi opetusministeriössä on meneillään yhtenäisen oppilas- ja opiskelijahuoltolain valmistelutyö. Tämä laki sisältäisi kokoavasti säännökset muun muassa lain soveltamisalasta, oppilas- ja opiskelijahuollon sisällöstä ja käsitteistä, oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisestä valtakunnallisella ja paikallisella tasolla sekä järjestämisessä tarvittavista resursseista ja rahoituksesta. Laki olisi lähtökohtaisesti kokoavaa ja täydentävää lainsäädäntöä.

Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valmistelevat parhaillaan yhteistä oppilashuollon opasta. Oppaan tavoitteena on tukea oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä ja tukea oppilashuollon toteuttamista jo muutosvaiheen aikana. Opas valmistuu vuoden 2010 joulukuussa.

Julkaisu:
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskoulussa 2009- perusraportti (pdf)

Lisätietoja:  
Opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, 040 348 7271,  
Kehittämispäällikkö Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 020 610 7128,

Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koulujen johdolle viime syksynä tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että koulujen välillä on edelleen suuria eroja oppilashuollon voimavaroissa ja toimintatavoissa. Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämisessä on vähäistä.