Eurooppalaiset vertailututkimukset osoittavat, että pojat suoriutuvat tyttöjä heikommin äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Tytöt puolestaan tytöt menestyvät poikia huonommin matematiikassa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sosioekonominen tausta kuitenkin vaikuttaa keskimääräistä vähemmän oppimistuloksiin.

EU:n komissio on julkistanut tutkimuksen sukupuolten välisestä tasa-arvosta koulutuksessa, joka on koulutustietoverkon Eurydicen tekemä. Tiedot on koottu 29 maasta (Bulgariaa lukuun ottamatta kaikki EU:n jäsenmaat sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja). Julkaisu Gender Differences in Educational Outcomes perustuu Ruotsin puheenjohtajuuskauden aloitteeseen Euroopan unionin neuvostolle. 

Pojat menestyvät tyttöjä heikommin, mutta perhetausta merkitsevä

Tytöt saavat poikia useammin hyviä arvosanoja. Pojilla on myös suurempi todennäköisyys keskeyttää koulunsa tai jäädä luokalle. Kansainväliset vertailututkimukset osoittavat, että pojat suoriutuvat tyttöjä heikommin äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Kolmasosassa Euroopan maita puolestaan tytöt menestyvät poikia heikommin matematiikassa.

Keskiarvojen tarkastelu kuitenkin häivyttää sen tosiasian, että erot ovat suuret kun tarkastellaan erilaisista ryhmistä tulevia poikia ja tyttöjä. Sosioekonominen tausta on kuitenkin edelleen keskeinen oppilaiden suoritustasoa selittävä tekijä. On tärkeää tarkastella perheen merkitystä sukupuolen ohella, kun halutaan tukea alisuoriutuvia lapsia. Muiden Pohjoismaiden tapaan, Suomessa sosioekonominen tausta vaikuttaa keskimääräistä vähemmän oppimistuloksiin.

Monissa Euroopan maissa on aloitteita, jotka liittyvät sukupuolen vaikutukseen koulumenestykseen. Useimmiten ne keskittyvät poikien alisuoriutumiseen. Vain muutamat maat ovat kehittäneet erityisiä ohjelmia, jotka kohdistuisivat tyttöjen suoriutumiseen matematiikassa ja luonnontieteissä ja toisaalta poikien lukutaidon edistämiseen. Useat maat ovat myös käynnistäneet toimenpiteitä alempien sosiaaliryhmien lasten koulusuoriutumisen parantamiseksi. Muun muassa Portugalissa ja Romaniassa on panostettu romanitaustaisten lasten ohjaukseen. Espanjassa ja Britanniassa puolestaan on tarjottu vaihtoehtoisia opiskelutapoja sekä erityistä ohjausta ja tukea.

Sukupuolen huomioon ottavat toimenpiteet keskittyvät tyttöihin

Monien nuorten koulutusvalinnat heijastelevat edelleen perinteisiä sukupuolirooleja. Sukupuolen huomioon ottavaa opinto-ohjausta tarjoaa vain puolet EU-maista. Se on useimmiten suunnattu tytöille tavoitteena rohkaista tyttöjä valitsemaan tekniikan ja luonnontieteiden opintoja ja työuraa. Sen sijaan pojille kohdennettua sukupuolirooleja murtavaa ohjausta ei juuri ole.

Useimmissa EU-maissa on erityinen sukupuolten välisen tasa-arvon politiikka korkeakoulutuksessa. Nämä tähtäävät pääosin siihen, että saataisiin lisättyä naisten määrää matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opinnoissa. Myös naisten urakehitys akateemisella uralla on yhä hitaampaa kuin miehillä. Naisten osuus korkea-asteen oppilaitosten opettajatehtävissä pienenee jokaisella akateemisen uran askelmalla. Tämän ongelman lieventämiseen tähtääviä toimia on vain noin kolmanneksessa jäsenmaista. Toimenpiteet ovat yleensä taloudellisia, korkeakouluille tarjotaan lisävoimavaroja naispuolisten tutkijoiden ja opettajien palkkaamiseen.  

Politiikkaa, joka tähtää sekä naisten urakehityksen tiellä olevan lasikaton murtamiseen että opintojen valintojen monipuolistamiseen, toteuttavat flaamilainen Belgia, Saksa, Hollanti, Itävalta, Ruotsi, Iso-Britannia ja Norja. Kreikassa, Liechtensteinissa ja Sloveniassa taas korkeakoulupolitiikan tasa-arvopyrkimykset kohdistuvat nimenomaan naisten työelämäosallistumista rajoittavan lasikaton murtamiseen.  Erityistä sukupuolten välisen tasa-arvon korkeakoulupolitiikkaa ei taas ole esimerkiksi Suomessa, Baltian maissa, Espanjassa ja Italiassa.

Gender Differences in Educational Outcomes 
Julkaisua voi tilata painettuna Suomen Eurydice-yksiköstä .

Lisätietoja Opetushallituksessa

Matti Kyrö, 040-3487124 ja Kristiina Volmari, 040-3487764

Avainlukuja julkaisusta

• Vuonna 2007 EU:n 27 jäsenmaan 18–24 –vuotiaista, joilla oli vain perusasteen koulutus eivätkä he olleet opiskelemassa perusasteen jälkeisessä oli tyttöjä 13 prosenttia ja poikia 17 prosenttia.
• Suomessa osuudet EU:n keskimääräistä alempia, mutta sukupuolten välinen ero oli sama. Tytöistä osuus oli 6 prosenttia ja pojista 10 prosenttia.
• Noin kaksi kolmasosaa EU-maista toteuttaa erityistä sukupuolten välisen tasa-arvon politiikkaa korkeakoulutuksessa
• Naisten urakehitystä korkeakoulutuksessa pyritään parantaman vain noin kolmanneksessa jäsenmaista.

Eurooppalaiset vertailututkimukset osoittavat, että pojat suoriutuvat tyttöjä heikommin äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Tytöt puolestaan tytöt menestyvät poikia huonommin matematiikassa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sosioekonominen tausta kuitenkin vaikuttaa keskimääräistä vähemmän oppimistuloksiin.