Suomen ja Tanskan koululaiset tunsivat yhteiskunnan asioita parhaiten 38 maan tutkimuksessa. Vaikka suomalaisnuoret eivät ole kovin kiinnostuneita politiikasta ja siihen osallistumisesta, heillä on vahva luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin.

Suomalaiset peruskoulun 8. luokan oppilaat saivat kansainvälisessä ICCS-tutkimuksessa kärkituloksen (576 pistettä) yhteiskunnallisessa osaamisessa yhdessä tanskalaisnuorten kanssa. Neljän maan kärkiryhmään nousivat Korea (565 pistettä) ja Taiwan (559 pistettä). Pohjoismaista myös Ruotsin ja Norjan tulokset olivat selvästi kansainvälisen keskiarvon (500 pistettä) yläpuolella.

Keväällä 2009 tehtyyn tutkimukseen osallistui Suomessa 3307 oppilasta 176 koulusta ja 2295 opettajaa. Tietoja kerättiin myös koulujen rehtoreilta. ICCS-tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Tytöt jälleen poikia edellä

- Suomalaisten PISA-menestys sai nyt jatkoa yhteiskunnallisten tietojen alueella, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Pekka Kupari.

Yhteiskunnallisia sisältöjä opetetaan Suomessa kaikissa kouluaineissa. Tutkija Annikka Suonisen mukaan ne liittyvät kiinteimmin historian, yhteiskuntaopin, maantiedon, uskonnon, elämänkatsomustiedon, kotitalouden ja terveystiedon opetukseen.

- Erot yhteiskunnallisessa tietämyksessä ovat erittäin suuret osallistujamaiden välillä ja myös niiden sisällä. Suomessa oppilaiden väliset erot olivat osallistujamaiden pienimpiä, huomauttaa Kupari.

Suomessa kuitenkin tyttöjen ja poikien välinen piste-ero, 28 pistettä tyttöjen eduksi, oli kansainvälistä keskiarvoa (22 pistettä) suurempi. Pekka Kupari uskoo oppilaiden osaamiseen olevan sukupuolen lisäksi yhteydessä mm. vanhempien ammatilliseen asemaan ja näiden yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.

Vuoden 1999 vastaavassa tutkimuksessa Suomi sijoittui neljän kärkimaan joukkoon Puolan, Kyproksen ja Kreikan kanssa. Tuolloin Tanskan nuorten suoritukset olivat keskitasoa ja Korea ja Taiwan eivät osallistuneet tutkimukseen. Suomalaisnuorten pistemäärä on 10 vuoden aikana noussut hieman, kun se useimmissa tutkituissa maissa on selvästi laskenut.

Tietoa paljon, toimintaa vähemmän

Suomalaisnuoret eivät tämän tutkimuksen valossa ole kovinkaan kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset (46 % kiinnostuneita) jäivät hännille yhdessä ruotsalaisten, belgialaisten, slovenialaisten ja norjalaisten nuorten kanssa.

Vain harvoin suomalaisnuoret kannattavat jotain puoluetta tai aikovat liittyä puolueeseen aikuisina. Jostain puolueesta kiinnostuneita suomalaisista nuorista on 27 %, kun kansainvälinen keskiarvo on 48 %. Vähemmän puolueista kiinnostuneita on vain Koreassa (13 %).

Vastaavasti vain 12 % suomalaisnuorista suunnittelee aikuisena liittyvänsä johonkin puolueeseen, kun kansainvälinen keskiarvo on 27 %. Vähemmän liittymisaikeita on vain belgialaisilla (9 %) ja tšekkiläisillä (10 %).

Äänestysaikeissaan suomalaisnuoret ovat sentään aktiivisia. Valtiollisissa vaaleissa suunnittelee äänestävänsä 85 %, mikä on yli kansainvälisen keskiarvon (81 %). Kunnallisvaaleissa suunnittelee äänestävänsä yhtä moni (85 %). Yhteiskunnallisista asioista ympäristökysymykset kiinnostavat suomalaisnuoria eniten (61 % kiinnostuneita).

Yhteiskunnallinen järjestötoiminta ei suomalaisnuoria kiinnosta. Lähes kaksi kolmasosaa (64 %) suomalaista nuorista ei ole osallistunut yhdenkään yhteiskunnallisen järjestön toimintaan, kun kansainvälinen keskiarvo on 35 %. Suomea passiivisempia ovat vain taiwanilaiset ja korealaiset. Sen sijaan järjestetystä harrastustoiminnasta kuten urheiluseuroista suomalaisnuoret ovat huomattavasti kiinnostuneempia.

Luottamusta yhteiskunnan instituutioihin

Peruskoulun 8.-luokkalaisten luottamus poliittisiin ja muihin yhteiskunnallisiin instituutioihin näyttää olevan vahva. Valtionhallintoon luottaa 82 % suomalaisnuorista, kun kansainvälinen keskiarvo on 62 %. Poliittisiin puolueisiin luottaa 61 % (keskiarvo 41 %) ja tiedotusvälineisiin 80 % nuorista (keskiarvo 60 %).

Muista yhteiskunnan instituutioista poliisi ja puolustusvoimat nauttivat eniten suomalaisnuorten luottamusta. Täysin tai melko paljon näihin kumpaankin luotti lähes 90 % nuorista. Myös yliopistoihin, oikeusistuimiin ja YK:hon luotti yli 80 % suomalaisnuorista. Vähiten nuoret luottivat markkinavoimiin ja uskonnollisiin yhteisöihin.

International Civic and Citizenship Education Study (ICCS) -hankkeesta käytetään Suomessa nimeä Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus. Sen toteutuksesta vastaa kansainvälinen koulusaavutuksia arvioiva järjestö IEA (International Association for the Evaluation of Educational Achievement), jonka jäsen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on.

(Koulutuksen tutkimuslaitoksen tiedote 29.6.2010)  

Lisätietoja:
Professori Pekka Kupari, (014) 260 3278,
Tutkija Annikka Suoninen, (014) 260 3208,

Tutkimuksen verkkosivut ja raportti pdf-muodossa

Painettu julkaisu:
Annikka Suoninen, Pekka Kupari & Kari Törmäkangas: Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen ensituloksia. Jyväskylä 2010.

Tilaukset ja tiedustelut:

KTL:n julkaisukauppa

Suomen ja Tanskan koululaiset tunsivat yhteiskunnan asioita parhaiten 38 maan tutkimuksessa. Vaikka suomalaisnuoret eivät ole kovin kiinnostuneita politiikasta ja siihen osallistumisesta, heillä on vahva luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin.