Tietoa kielitutkinnoista

Mitä ovat yleiset kielitutkinnot?

Yleiset kielitutkinnot on aikuisille suunnattu kielitaidon testausjärjestelmä, jossa testataan viestinnällistä kielitaitoa tehtävissä, joita aikuiset voivat kohdata henkilökohtaisissa, julkisissa, koulutukseen ja työhön liittyvissä kielenkäyttötilanteissa. Tutkinnoissa mitataan siis aikuisen toiminnallista kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä - joko Suomessa tai ulkomailla. Tutkinnossa painottuu ihmisten välinen kielellinen vuorovaikutus ja kielitaidon katsotaan ilmenevän kykynä ymmärtää ja tuottaa kieltä. Yleiset kielitutkinnot eivät edellytä minkään alan erityiskielitaitoa.

Yleisiin kielitutkintoihin voi osallistua kuka tahansa riippumatta siitä, miten ja missä on kielitaitonsa hankkinut.

Mihin yleiset kielitutkinnot perustuvat?

Yleisten kielitutkintojen kansainvälisen vertailtavuuden ja tutkintojen kansainvälisen hyväksynnän edistämiseksi niiden laadinnassa on käytetty pohjana kansainvälistä testaustietämystä. Erityisesti on pyritty varmistamaan yhteismitallisuus Euroopan Neuvoston kehittämän eurooppalaisen viitekehyksen kanssa.

Testien arvioinnissa käytetään Euroopan Neuvoston suositusten mukaista 6-portaista kielitaidon tasoasteikkoa. Kielitaito jaetaan siis taitotasoihin, alkeista lähes täydelliseen kielen hallintaan.

Yleiset kielitutkinnot ovat kansallisia ja virallisia kielitutkintoja, joiden tutkintotoimintaa säätelevät Yleisistä kielitutkinnoista annettu laki (964/2004) ja asetus (1163/2004). Tutkintojen kehittämistyöstä vastaavat Opetushallitus sekä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Millä tasolla testin voi suorittaa?

Yleisissä kielitutkinnoissa on mahdollista suorittaa perus-, keski- tai ylimmän tason testi. Kolme eri vaikeusasteista testiä on kehitetty siksi, että kukin testi olisi osallistujalleen aina suunnilleen oikean tasoinen – ei liian helppo eikä liian vaikea. Myös testitulos on luotettavampi, kun toisistaan erottelevia taitotasoja on yhdessä testissä vain muutama. Koska kielitaito on monipuolinen taito, tarvitaan vaikeusasteeltaan eritasoisia testejä, jotta voidaan luotettavasti arvioida kielen hallintaa alkeistasolta aina sen erittäin hyvään hallintaan.

Tarkoituksena on, että testiin osallistuja tutustuu etukäteen 6-portaiseen taitotasoasteikkoon ja arvioi asteikon eritasoisten sanallisten kuvausten avulla osapuilleen, millä tasolla hänen kielitaitonsa on. Tämän arvion perusteella testiin osallistuja päättää, minkä tason testiin hän ilmoittautuu.

Perustason testi on kohdistettu taitotasoasteikon tasoille 1 - 2. Se sopii kielenoppimisen alkuvaiheessa oleville aikuisille, esimerkiksi perus- tai kansa- ja oppikoulun oppimäärän suorittaneille, jotka ehkä vierailevat maassa, jossa heidän oppimaansa kieltä puhutaan tai ovat muuten silloin tällöin yhteydessä ihmisiin, jotka puhuvat kyseistä kieltä. Toisaalta jotkut tarvitsevat kielestä vain perustaidot ja käyttävät kieltä vain jokapäiväisissä tilanteissa.

Keskitason testi on kohdistettu taitotasoasteikon tasoille 3 - 4. Se sopii esimerkiksi lukion oppimäärän suorittaneille tai muuten pidemmälle edistyneille aikuisille, jotka käyttävät oppimaansa kieltä jonkin verran niin vapaa-aikana kuin työssäkin, mutta eivät pysty vielä esiintymään asiantuntijoina tai muissa vastuutehtävissä vieraalla kielellä. Heidän kielentuntemuksensa ja kielitaitonsa on silti jo melko monipuolinen.

Ylimmän tason testi on kohdistettu taitotasoasteikon tasoille 5 - 6. Se sopii aikuisille, jotka käyttävät paljon testattavaa kieltä työssään ja jotka kielitaitonsa puolesta voivat esiintyä esimerkiksi työpaikkansa edustajina asiantuntijatehtävissä. He siis osaavat jo sopeuttaa kieltään tilanteiden mukaisesti ja ymmärtävät sekä yleistä että oman erityisalansa kieltä melko vaivattomasti. He osaavat myös itse välittää haluamansa viestin tarkkojakin merkitysvivahteita myöten.

Yleisissä kielitutkinnoissa eri kielten tutkinnot ovat vertailukelpoisia siten, että esimerkiksi taso (= arvosana) 2 vastaa samaa toiminnallista kielitaitoa eri kielissä. Vastaavuus ei riipu siitä, miten tutkinnon suorittaja on taitonsa hankkinut. Tutkinto ei myöskään ole minkään tietyn oppikurssin päättökoe. On hyvä muistaa myös, että samantasoisen toiminnallisen kielitaidon hankkiminen voi eri kielissä kestää eripituisen ajan.

Mitä yleisissä kielitutkinnoissa testataan?

Kaikissa Yleisten kielitutkintojen testeissä on neljä osakoetta:

  1. Tekstin ymmärtäminen
  2. Kirjoittaminen
  3. Puheen ymmärtäminen, ja
  4. Puhuminen.

Perus- ja keskitasoilla kukin osakoe on 20 - 50 minuutin mittainen, joten testin suorittaminen kestää vähintään 3 tuntia. Ylimmän tason testit ovat kirjallisilta osiltaan hieman pidempiä ja ne sisältävät myös keskustelukokeen. Ylimmän tason suorittaminen kestää noin viisi tuntia. Seuraavassa esitellään osakokeiden sisältöä (huom. arvioitavat taidot –kohdassa mainittu muutama hyvin yleisellä tasolla oleva arvioitava ominaisuus).

Tekstin ymmärtämisen osakoe

  • 3 - 4 eri pituista ja eri aihetta käsittelevää tekstiä
  • vastauskieli: suomi/ruotsi tai testattava kieli
  • arvioitavat taidot:
    • pääasioiden ja tärkeiden yksityiskohtien ymmärtäminen

Kirjoittamisen osakoe

  • 3 erityyppistä, eripituista ja eri aiheita käsittelevää tekstiä
  • arvioitavat taidot:
    • viestin sisällön luonteva ja tehokas välittyminen
    • kyky käyttää kieltä tarkoituksenmukaisesti ja suhteellisen tarkasti

Rakenteiden ja sanaston osakoe (poistuu tammikuun 2012 tutkinnoista lähtien)

  • 4 - 6 tehtävää
  • arvioitavat taidot:
    • tietyllä testitasolla vaadittavien rakenteiden hallinta
    • tietyllä testitasolla vaaditun sanaston hallinta
    • kyky sekä ymmärtää että käyttää sanastoa

Puheen ymmärtämisen osakoe

  • järjestetään kielistudiossa
  • 5 – 8 erimuotoista, -pituista ja eri aiheita käsittelevää puhekatkelmaa
  • vastauskieli: suomi/ruotsi tai testattava kieli
  • arvioitavat taidot:
    • pääasioiden ymmärtäminen
    • sekä monologien että dialogien ymmärtäminen

Puhumisen osakoe

  • järjestetään kielistudiossa, ylimmällä tasolla myös kasvokkain, suomen ja ruotsin perustasolla vain kasvokkain
  • suoritukset nauhoitetaan arviointia varten
  • 3–5 tehtävää
  • arvioitavat taidot:
    • viestin välittyminen ja ymmärrettävyys (perus- ja keskitaso)
    • ääntäminen
    • sujuvuus
    • sanaston ja rakenteiden hallinta

Tehtävien ohjeet annetaan suomeksi tai ruotsiksi.

Suomen kielen tutkinnot ovat kokonaan suomenkielisiä, ruotsin kielen tutkinnot ovat kokonaan ruotsinkielisiä, ja englannin ylimmän tason tutkinto on kokonaan englanninkielinen.

Mikä on 6-portainen kielitaidon taitotasoasteikko ja mihin sitä käytetään?

Tutkintojen keskeinen osa on taitotasoasteikko. Arviot osallistujien kielitaidosta annetaan 6-portaisen taitotasoasteikon avulla, joka on yhteismitallinen Euroopan Neuvoston kehittämän yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikon kanssa.

Yleisten kielitutkintojen arviointi on ns. kriteeriviitteistä. Tämä tarkoittaa sitä, että osallistujien suorituksia ei vertailla toisiinsa eikä arvosanoja anneta keskinäisen vertailun perusteella, vaan taitotasot (arvosanat) päätetään vertaamalla osallistujan suoritusta kuvauksiin kielitaidosta. Kaikkien 6 tason arviointia varten on laadittu sanalliset kuvaukset kaikista osakokeista. Näitä tasokuvauksia nimitetään taitotasoasteikoiksi. Tämä taitotasoasteikkoajattelu näkyy myös yleisistä kielitutkinnoista saatavista todistuksista – todistuksissa on perinteisen numeerisen arvioinnin lisäksi myös lyhyt sanallinen kuvaus testin suorittajan kielitaidon yleistasosta.

Taitotasoasteikkoa voidaan soveltaa myös muihin kuin tutkintoon suoranaisesti liittyviin tarkoituksiin. Esimerkiksi työnantaja voi käyttää asteikkoa määritellessään, millaista kielitaitotasoa eri työtehtävät vaativat. Koulutuksen suunnittelijat voivat käyttää asteikkoa laatiessaan kurssisuunnitelmia. Myös oppija voi asettaa omat tavoitteensa asteikon mukaisesti.

Kuka testisuoritukset arvioi?

Testisuoritusten arvostelijoiksi on koulutettu eri puolilla Suomea asuvia kieltenopettajia. Jotta kaikki osallistujat olisivat keskenään samassa asemassa, arvostelija ei saa olla testiin osallistujan oma opettaja tai tuttu. Todistukset ovat samanarvoisia riippumatta siitä, missä kielitutkinto on suoritettu. Todistuksen saa suoraan kotiin noin kahden kuukauden kuluttua tutkintotilaisuudesta.

Missä tutkinnon voi suorittaa?

Yleiset kielitutkinnot järjestetään valtakunnallisina tutkintopäivinä. Testipaikkoina toimivat järjestämisluvan saaneet aikuisoppilaitokset  ja  korkeakoulut. Testipaikat ottavat vastaan ilmoittautumisia. Oppilaitos huolehtii testien käytännön järjestelyistä. Vieraiden kielten testipaketteja saa sekä suomen- että ruotsinkielisinä, joten tutkinnon suorittaja voi ilmoittautumisen yhteydessä valita, kummalla kielellä hän tehtävät haluaa.

Lisätietoja

yki(at)oph.fi

Opetusneuvos Tarja Leblay
tarja.leblay(at)oph.fi
puh. 040 348 7709 HUOM! Jos haluat suorittaa tutkinnon, ota suoraan yhteys järjestävään oppilaitokseen!

Järjestyspaikat löydät klikkaamalla: Tutkintopaikkojen hakupalvelu