Jokainen suomalainen esi- ja peruskoulun oppilas sekä lukion ja ammatillisen perusasteen opiskelija voi Suomessa nauttia maksuttoman kouluaterian. Suomessa on tarjottu maksuton ateria kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Nykyisin noin 900 000 koululaista ja opiskelijaa nauttii päivittäin maksuttoman kouluruoan. Ruokailu on olennainen osa lapsen hyvinvointia ja kasvua. Kouluruokailussa lapsille ja nuorille opetetaan terveyttä, ruokailutapoja sekä suomalaista ruokakulttuuria.
Esi- ja peruskoulut järjestävät terveellisen, tarkoituksenmukaisen, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun. Lounasruokailu, välipalat ja erityisruokavaliota noudattavien oppilaiden terveyden seuranta ovat osa koulun oppilashuoltotyötä.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulu määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan kouluruokailun keskeiset periaatteet sekä kuvaa järjestämisessä huomioon otettavat terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet. Nämä kasvatukselliset tavoitteet on hyvä laatia yhdessä kotien kanssa.
Kouluruoka on pääsääntöisesti suomalaista perusruokaa. Hyvään kouluateriaan kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma.
Kouluruoka tulee tarjota sellaisena ajankohtana, että se rytmittää koulupäivää ja tauko antaa oppilaille mahdollisuuden virkistäytyä.
Perusruokavaliosta poikkeavat ruokavaliot koulussa
Oppilas on koulussa turvallisessa oppimisympäristössä ja hänelle tarjotaan kouluruokailu osana oppilashuoltoa. Joskus esimerkiksi terveydelliset syyt edellyttävät varsinaisesta ruokalistasta poikkeavaa ruokailua. Lapsen allergian, eettisyyden tai uskonnon erityistarpeita otetaan huomioon hänen koulutyötään ja ruokailuaan suunniteltaessa kunnan tai koulun toimintaperiaatteiden mukaan. Erityisdieetti toteutetaan siinä muodossa kuin kouluun toimitettu oppilaan ruokavaliosuunnitelma, kiellettyjen ruoka-aineiden kokonaisuus tai lääkärintodistus edellyttää. Erityisannoksista on yleensä saatavilla ruoka-aineluettelot, joista nähdään, sopiiko annos omaan ruokavalioon. Tavoitteena on, että perusruokavalio sopii sellaisenaan tai pienin muutoksin mahdollisimman monelle.
Perusruokavaliosta poikkeavien ruokavalioiden täsmällinen ja turvallinen toteutus koulun ruokahuollossa edellyttää tietoja sekä oppilaasta että tarvittavan ruokavalion toteuttamisesta. Lääkärin, ravitsemusterapeutin tai terveydenhoitajan antama lausunto on välttämätön silloin, kun tarvitaan ruokavalio sairauden hoitoon tai muun terveydellisen syyn johdosta. Tarvittavien muutosten periaatteista voi kysyä lapsen opettajalta, koulun rehtorilta tai kunnan ruokapalvelusta vastaavalta henkilöltä. Huoltajana on hyvä keskustella asiasta ja kuulla koulun käytännöistä.
Välipalat koulussa
Kouluateria tarjotaan oppilaan koulupäivän rytmiin sopivasti. Yksittäisen oppilaan päivään kuuluvien aterioiden välit eivät saisi venyä pitkiksi. Kotona syöty aamiainen varmistaa aamupäivän jaksamisen. Oppilaalla tulisi olla mahdollisuus ravitsemuksellisesti täysipainoisen välipalan nauttimiseen viihtyisissä oloissa silloin, kun koulutuntien ajoittuminen tai harrastukset sitä edellyttävät. Vaihtoehtoja ovat koulusta saatava maksuton tai maksullinen välipala tai kotoa tuodut eväät. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle oppilaalle tarjotaan välipala toiminnan yhteydessä aina.
Välipala-automaattien hankinnassa, sijoittelussa ja tarjonnassa tai kioskien toiminnasta kuullaan myös vanhempia. Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos suosittelevat, että kouluissa ja oppilaitoksissa ei ainakaan kouluaikana ole tarjolla säännöllisesti makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja. Välipala-automaattien tai kioskien tulee tarjota terveellisiä tuotteita. Vanhemmilla on oikeus päättää, minkälaista markkinointia heidän alaikäisiin lapsiinsa saa kohdistaa. Jos välipala-automaatin kyljessä on virvoitusjuoma- tai makeismainos, kyse on markkinoinnista.