Opettajan ammatti on Suomessa säännelty. Kelpoisuusvaatimukset erityyppisiin opettajanvirkoihin on määritelty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998).
Jos ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa saada kelpoisuuden opettajan virkaan tai tehtävään Suomessa, hänen on yleensä haettava Opetushallituksen päätöstä.
1. Opettajan pätevyys toisesta Pohjoismaasta
Jos henkilö on suorittanut Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa tai Islannissa vähintään kolmivuotisen virallisen luokanopettajan tutkinnon, hän on ilman erillistä päätöstä kelpoinen luokanopettajaksi (asetus 986/1998, 4 §).
Jos henkilö on suorittanut Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa tai Islannissa alle kolmivuotisen luokanopettajan tutkinnon, hän on kelpoinen opettamaan perusopetuksen luokilla 1-4 ja Opetushallituksen päätöksessä 181/014/1998 määritellyt lisäopinnot suoritettuaan koko perusopetuksessa.
Siinäkin tapauksessa, että toisessa Pohjoismaassa luokanopettajan tutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen ilman erillistä päätöstä, hän voi halutessaan hakea ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain mukaista päätöstä kelpoisuudestaan, ks. opettajan pätevyys toisesta EU/ETA-valtiosta.
2. EU/ETA-kansalaisen EU/ETA-valtiossa hankkiman opettajan pätevyyden tunnustaminen
Jos hakija on EU/ETA-valtion tai Sveitsin kansalainen ja on pätevöitynyt opettajaksi toisessa EU/ETA-valtiossa tai Sveitsissä, päätös tehdään ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain nojalla.
Opetushallitus voi antaa päätöksen opettajan kelpoisuudesta henkilölle, joka on toisessa jäsenmaassa täysin kelpoinen vastaavaan opettajan tehtävään. Aineenopettajan kelpoisuus voidaan antaa niihin Suomessa opetettaviin aineisiin, joita henkilö on lähtömaassakin pätevä opettamaan.
Hakemusta käsiteltäessä tutkitaan paitsi kelpoisuutta lähtömaassa myös opintojen sisältöä. Päätöksenteossa otetaan huomioon hakijan hankkima ammattikokemus.
Sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe
Päätöksessä voidaan edellyttää korvaavana toimenpiteenä sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen suorittamista, jos koulutus tai ammattitehtävien sisältö lähtömaassa eroaa olennaisesti tehtävään pätevöittävästä koulutuksesta tai ammattitehtävien sisällöstä Suomessa.
Päätöksen saanut voi itse valita, suorittaako sopeutumisajan vai kelpoisuuskokeen.
Sopeutumisaikana päätöksen saanut hoitaa päätöksessä mainittua opettajan tehtävää määräajaksi nimettynä opettajana Suomessa. Työpaikan henkilö hakee itse. Kun henkilö on suorittanut sopeutumisajan, hän lähettää Opetushallitukselle hakemuksen lopulliseksi päätökseksi ammattipätevyyden tunnustamisesta.
Kelpoisuuskokeessa osoitetaan Suomessa kyseisessä opettajan ammatissa vaadittavien tietojen ja taitojen hallinta. Opetushallituksen päätöksessä määritellään kelpoisuuskokeen aihealueet ja se, missä kokeen voi suorittaa. Kelpoisuuskoe suoritetaan pääsääntöisesti suomen tai ruotsin kielellä. Kun henkilö on suorittanut kelpoisuuskokeen, hän lähettää Opetushallitukselle hakemuksen lopulliseksi päätökseksi ammattipätevyyden tunnustamisesta.
3. EU/ETA:n ulkopuolisen opettajakoulutuksen rinnastaminen
Jos koulutus on suoritettu EU/ETA:n ulkopuolella tai henkilö on muun kuin EU/ETA-valtion kansalainen, päätöksenteossa sovelletaan lakia ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta.
Myönteiselle rinnastamispäätökselle on mm. seuraavia edellytyksiä:
- hakija on lähtömaassa täysin pätevä siihen opettajan tehtävään, johon hakee kelpoisuutta Suomessa,
- tutkinto vastaa tasoltaan Suomessa suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa, ja
- hakijan opinnot vastaavat laajuudeltaan, vaativuudeltaan ja sisällöltään niitä opintoja, jotka Suomessa vaaditaan kyseiseen opettajan tehtävään.
Tarvittaessa Opetushallitus pyytää päätöksenteon tueksi suomalaisen yliopiston tiedekunnan lausunnon.
Päätöksissä määrätään yleensä täydentäviä opintoja. Täydentävinä opintoina voidaan edellyttää sekä aineenhallintaan liittyviä opintoja että pedagogisia opintoja. Täydentävinä pedagogisina opintoina hakijalle määrätään käytännössä aina yhden lukukauden opetusharjoittelu ja siihen liittyvät opinnot. Hakija ottaa itse yhteyttä suomalaiseen korkeakouluun täydentävien opintojen suorittamiseksi.
Myönteistä päätöstä ei voida antaa, jos täydentäviä opintoja edellytettäisiin yli 60 opintopistettä.
4. Ulkomaisen opintosuorituksen rinnastaminen opettajalta edellytettäviin opintoihin
Ulkomaiseen korkeakoulututkintoon sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu opintosuoritus voidaan rinnastaa korkeakoulun opintosuoritukseen, joka on Suomessa kelpoisuusvaatimuksena opettajan tehtävään. Tällaisia opintosuorituksia voivat olla esimerkiksi opettajan pedagogiset opinnot tai aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot. Päätöksenteossa sovelletaan lakia ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta.
Päätöksenteossa ulkomaisten opintojen laajuutta, vaativuutta ja sisältöä verrataan ko. suomalaiseen opintosuoritukseen. Tarvittaessa Opetushallitus pyytää päätöksenteon tueksi suomalaisen yliopiston tiedekunnan lausunnon.
Päätöksissä edellytetään tavallisesti täydentäviä opintoja. Ulkomainen korkeakoulun opintosuoritus voidaan rinnastaa opettajan pedagogisiin opintoihin, jos täydentäviä opintoja tarvitaan enintään 15 opintopistettä. Muuhun opintosuoritukseen ulkomainen korkeakoulun opintosuoritus voidaan rinnastaa, jos täydentäviä opintoja tarvitaan koulutuskokonaisuuden laajuuteen nähden vähäinen määrä.
5. Vieraskielinen opetus
Opetushallitus voi erityisestä syystä antaa kelpoisuuden opetukseen, jossa opetuskieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame (asetus 986/1998, 21 §). Päätöksessä voidaan antaa kelpoisuus esiopetuksen, luokanopetuksen, aineenopetuksen tai erityisopetuksen antamiseen esimerkiksi englanninkielisessä opetuksessa.
Päätöksiä on annettu pääasiassa EU/ETA-alueen ulkopuolisessa maassa opettajakoulutuksen saaneille.
Kelpoisuuden saamiseksi vaaditaan ainakin seuraavaa:
• hakija on lähtömaassa täysin pätevä vastaavaan tehtävään
• hakijan suorittama opettajakoulutus on vähintään alemman korkeakoulututkinnon tasoinen
• hakija on suorittanut riittävän laajat pedagogiset ja opetettavan aineen opinnot
• hakija on suorittanut opettajakoulutuksensa sillä vieraalla kielellä, jolla opettaa Suomessa ja joka on lähtömaan virallinen kieli.
Päätöksissä edellytetään yleensä kelpoisuuskokeen suorittamista. Kelpoisuuskokeessa osoitetaan Suomessa kyseisessä ammatissa vaadittavien tietojen ja taitojen hallinta. Opetushallituksen päätöksessä määritellään kelpoisuuskokeen aihealueet ja se, missä kokeen voi suorittaa.
Ulkomailla opettajankoulutuksen suorittanut ei yleensä tarvitse erillistä päätöstä riittävistä opinnoista vieraskieliseen opetukseen, jos hän saa päätöksen toisessa EU/ETA-maassa hankkimansa opettajanpätevyyden tunnustamisesta tai päätöksen EU/ETA:n ulkopuolisen koulutuksen rinnastamisesta Suomessa opettajalta vaadittaviin opintoihin.
6. Steiner- ja montessoripedagogiikka
Steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta ja montessoripedagogiikkaan perustuvaa esiopetusta ovat kelpoisia antamaan kaikki, joilla on yleinen kelpoisuus opettaa vastaavantasoisessa koulutuksessa. Lisäksi kelpoisia ovat ne, jotka ovat suorittaneet Opetushallituksen riittäviksi katsomat opinnot (asetus 986/1998, 21 §) Suomessa tai ulkomailla.
Steinerpedagogiikan osalta riittävät opinnot on määritelty Opetushallituksen määräyksissä 40/011/2010 ja 9/011/2011. Jos henkilön koulutus täyttää määräyksen ehdot, hän on kelpoinen siinä tarkoitettuihin tehtäviin. Muussa tapauksessa hän voi hakea Opetushallitukselta henkilökohtaista päätöstä.
Montessoripedagogiikkaan perustuvan esiopetuksen kelpoisuutta haluava voi hakea Opetushallitukselta henkilökohtaista päätöstä. Opetushallitus on määritellyt päätöksenteossa noudatettavat periaatteet yhdessä opetusministeriön ja alan järjestöjen kanssa.