Koulukiusaaminen on väkivaltaa, jota ei saa vähätellä
Opetushallituksen tiedote 8/2007
Suomen kouluihin julistettiin koulurauha torstaina 16.8. Jyväskylässä.
Koulurauhan julistus aloitti lukuvuoden 2007–2008 Koulurauha-ohjelman, jonka teemana on väkivallan ehkäisy. Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen, poliisin ja Folkhälsanin yhteinen ohjelma.
Koulurauhan julistustekstin laativat Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilaat Viitaniemen koulusta. Julistuksen lukivat 9-luokkalainen Marjut Lehtinen suomeksi ja 5-luokkalainen Oskar Matero ruotsiksi. Julistusteksti löytyy Koulurauha-verkkosivuilta.
Koulukiusaamista ei saa vähätellä
Koulurauhan järjestäjät muistuttivat, että koulukiusaaminen on yksi väkivallan muoto.
– Aikuisten työpaikkakiusaamisesta puhutaan yhä yleisemmin henkisenä väkivaltana, mutta lasten ja nuorten keskinäistä henkistä tai fyysistä väkivaltaa nimitetään kiusaamiseksi. Kertooko puhetapa siitä, että aikuisilla on taipumus suhtautua koulukiusaamiseen vähättelevästi? Kiusaamista ei saa vähätellä, sillä se on väkivaltaa, josta voi olla myös rikosoikeudellisia seuraamuksia, sanoi Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmatyöstä vastaava johtaja, psykologi Marie Rautava.
– Pahimmillaan koulukiusaaminen ja -väkivalta aiheuttavat erilaisia psyykkisiä ja fyysisiä vammoja, jotka näkyvät uhrin elämässä ahdistuneisuutena tai masentuneisuutena vielä aikuisenakin. Koulurauhaohjelma nostaa esiin erilaisia kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn soveltuvia lähestymistapoja ja keinoja. Kussakin koulussa on tärkeä miettiä paikalliseen yhteisöön soveltuvia käytäntöjä ja yhteistyömalleja, Rautava totesi.
Koulurauha syntyy pitkäjänteisellä yhteistyöllä
– Väkivaltaa ei tule hyväksyä missään muodossa. Jos sitä esiintyy, siihen tulee puuttua välittömästi. Koulussa tapahtuvan väkivallan: oppilaiden välisen väkivallan ja kiusaamisen sekä opettajiin kohdistuvan väkivallan lisäksi poliisi on huolestunut myös kotona tapahtuvasta väkivallasta, sanoi sisäasiainministeriön poliisitarkastaja Mikko Lampikoski.
– Koulurauhaohjelmalla toteutetaan paikallistasolla valtakunnallisten väkivallan vähentämisohjelmien suosituksia. Poliisi on yksi tärkeimmistä toimijoista tässä työssä, mutta vastuu turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamisesta ja ylläpitämisestä kuuluu kaikille. Yhteistoiminnasta sopiminen viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa on välttämättömyys. Yhteistyötä poliisin ja koulujen kanssa tulisi kehittää ja vahvistaa. Kaikkien poliisiyksiköiden käyttöön valmistuu tämän syksyn aikana nykyaikaiset esitykset päihteistä, laillisuuskasvatuksesta, liikennekäyttäytymisestä, internetin käytöstä sekä erilaisista rikoksista, Lampikoski kertoi.
– Ihmisten välisten suhteet muokkaavat sekä työ- että koulurauhaa. Lukuvuoden ja koulun aloittamiseen alkuun liittyvät kohtaamiset voivat vaikuttaa koko loppulukuvuoden tai jopa koko koulu-uran hyvinvoinnin kokemuksiin ja sen kautta myös motivaatioon oppia. Kasvattajien, sekä vanhempien että opettajien, yhteisenä tehtävänä on nähdä lapsen ja nuoren kehitys ja siihen liittyvä itsenäistyminen myönteisenä asiana, jota tulee ohjata ja tukea rakentavasti. Vuorovaikutuksessa on hyvä opetella väkivallattoman toimintamallin valintaa, sanoi Opetushallituksen kehitysjohtaja Markku Rimpelä.
– Vuorovaikutuksen lisäksi oppimisympäristö vaikuttaa monella muullakin tavalla koulurauhan edellytyksiin. Puutteet oppimisympäristön fyysisessä, sosiaalisessa, teknisessä tai didaktisessa osatekijöissä haittaavat oppilaiden keskittymistä ja koulurauhan toteutumista. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että koulutuksen järjestäjät huolehtivat oppimisympäristöjen kaikkien osatekijöiden laadukkaasta ja tasa-arvoisesta toteutumisesta kaikkien oppijoiden kohdalla, Rimpelä sanoi.
– Kouluissa vallitsee yhä suurempi tietoisuus siitä, kuinka tärkeää on työskennellä pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti kiusaamista koskevien kysymysten parissa työympäristön ja -ilmapiirin parantamiseksi. Suomalaisten koulujen oppimistulokset ovat olleet hyviä, mutta samaan aikaan kouluissa on vielä paljon tekemistä mitä tulee viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja ilmapiiriin, muistutti johtaja Viveca Hagmark Folkhälsans Förbundista.
– Folkhälsanin mielestä ”antiväkivalta”-ajattelu ei koske pelkästään koululaisia, vaan myös opettajia, perheitä ja laajemmin koko yhteiskuntaa. Monissa tapauksissa kyse on niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin hyvien yhteistyömallien sekä hyvän ja terveen kommunikaation oppimisesta, Hagmark totesi.
Oppilaiden osallisuus tärkeää koulurauhan luomisessa
Kunakin lukuvuonna pilottipaikkakuntien koulut kehittävät yhteistyössä kotien, järjestöjen ja opetus- ja poliisiviranomaisten kanssa keinoja hyvän kouluilmapiirin luomiseen sekä kiusaamisen ja väkivallan estämiseen. Koulurauha-ohjelman pilottikouluina Jyväskylässä toimivat Viitaniemen koulu ja Pohjanlammen koulu.
Oppilaiden oma osallisuus koulurauhan toteuttamisessa on tärkeää. Toiminnan tukipilareita ovat tukioppilaat ja tukioppilasohjaajat. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tukioppilastoimintaa on noin 90 prosentissa suomenkielisistä yläkouluista. Näissä kouluissa on kaikkiaan noin 10 000 tukioppilasta ja 750 tukioppilasohjaajaa. Folkhälsanin koordinoimaa tukioppilastoimintaa on kaikissa ruotsinkielisissä yläkouluissa. Ruotsinkielisissä yläkouluissa on kaikkiaan noin 700 tukioppilasta ja 200 ohjaajaa.
Koulurauhatoiminta jatkuu läpi kouluvuoden ja uudet mallit ja ideat ovat välittömästi kaikkien koulujen käytettävissä nettisivuilla. Koulurauha kiertää viestikapulan tavoin paikkakunnalta toiselle. Vuonna 2008 Koulurauha julistetaan Espoossa. Ensimmäisen kerran Koulurauha julistettiin vuonna 1990 Turussa.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tukenut koulurauhaohjelman käyttöönottoa Virossa, Kreikassa, Espanjassa ja Puolassa. MLL on mukana European Safer Schools Partnerships -nimisessä EU-hankkeessa, joka lisää koulujen turvallisuutta kokoamalla ja levittämällä hyviä käytäntöjä kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn. Hankkeen koordinaattori Colin Moorhouse Lontoon poliisista oli tutustumassa Jyväskylän koulurauhatapahtumaan. Moorhousen mukaan Suomen viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöstä voisi ottaa mallia monissa Euroopan maissa.
MLL kartoittaa koulukiusaamista ja -väkivaltaa nettikyselyllä peruskoulun oppilaille ja opettajille. Kyselyyn voi vastata 31.8.2007 mennessä. Tulokset julkistetaan 19.9.2007. >> Vastaa nettikyselyyn