Koulutuksen ajankohtaisia asioita Opetushallituksessa lukuvuonna 2007-2008

Opetushallituksen tiedote vuodelta 2007

Lasten ja nuorten foorumi käynnistyy

Opetushallitus käynnistää valtakunnallisen Lasten ja nuorten foorumin. Foorumin tavoitteena on luoda vaikuttamiskanava lapsille ja nuorille sekä saada heidän näkemyksiään paikalliseen ja kansalliseen päätöksentekoon. Samalla vahvistetaan paikallisia ja seudullisia lasten ja nuorten osallisuuden rakenteita. Työskentelyyn osallistuvat peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat.

Alkavana lukuvuonna teemana on lasten oikeuksien toteutuminen omassa koulussa ja kunnassa sekä Suomessa ja globaalistikin. Foorumityöskentelyyn kuuluu 3 valtakunnallista kokoontumista Helsingissä (3.10.2007, 16.1.2008 sekä 23.4.2008) sekä paikallista toimintaa osallistuvissa kunnissa. Pilottivuonna mukana ovat seuraavat kunnat: Hämeenlinna, Inari, Imatra, Joensuu, Kuusamo, Oulu, Pori, Vammala ja Vantaa.

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on asetettu tavoitteeksi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Kunnissa ja kouluissa ympäri Suomen tehdään työtä osallisuuden rakenteiden luomiseksi ja aitojen vaikuttamisen keinojen löytämiseksi. Vaikka Lasten ja nuorten foorumin valtakunnallisiin kokouksiin osallistuu vuosittain vain muutamia kuntia, myös muiden kuntien koululaiset ja opiskelijat voivat välittää foorumille näkemyksiään ja vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön ohjeistusta päivitetään

Opetushallitus päivittää alkusyksystä 2007 Kuluttajaviraston kanssa ohjeistuksensa oppilaitosten ja yritysten sekä yhteisöjen välisestä yhteistyöstä, markkinoinnista ja sponsoroinnista. Aiempi ohjeistus on syksyltä 2004.

Ohjeistuksessa käsitellään lasten ja nuorten erityisasemaa kuluttajansuojalaissa ja kuluttajansuojan toteutumista koulujen ja oppilaitosten toiminnassa. Siinä käsitellään myös monenlaisia käytännössä syntyviä pulmatilanteita, jotka liittyvät esimerkiksi kaupallisen materiaalin tai palveluiden käyttöön, koulukuvauksiin, koulujen välipala-automaatteihin, sponsoriyhteistyöhön tai varojen keruuseen yhteiseen käyttöön.

Aamu- ja iltapäivätoimintaan lisärahoitusta

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.8.2004 ja perusopetuslain muutos 1.1.2007. Perusopetuslain mukaista toimintaa järjestävä kunta saa siihen valtionosuutta. Päivittäinen toiminta-ajan lisääminen keskimäärin kolmesta neljään tuntiin päivässä lisää lapsen hyvinvointia ja tukee toiminnan laajentamista ja toimintamaksujen kohtuullistamista. Toimintaa järjestää 95 % manner-Suomen kunnista ja toimintaan osallistuu n. 42 000 lasta.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa yhtenäistetään ja kehitetään alueellisissa (15) kehittämisverkostoissa.Valtakunnallinen hakulomakkeisto, toiminnan yleisesite ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien perehdyttämiskansio on ladattavissa EDU.fi -verkkosivustolta.

Uimaopetus turvallisemmaksi

Oman uima- ja pelastautumistaidon lisäksi on jo lapsesta lähtien hyvä oppia tuntemaan vastuuta lähimmäisestä veden äärellä ja vedessä liikuttaessa. Uimataito on suomalaisille kansalaistaito. Kouluissa annettavalla uima- ja vesipelastusopetuksella on suuri merkitys vesiliikunnan turvallisuuden edistämisessä maassamme.

Opetushallitus, Kuntaliitto, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto julkaisivat 8.5.2007 ohjeet turvallisen uimaopetuksen järjestämiseksi.

Romanilasten koulunkäyntiä tuetaan

Vuonna 2007 alkaneessa Perusopetusprojekti 2:ssa etsitään ratkaisuja romanilasten perusopetuksessa ilmenneisiin kehittämistarpeisiin. Projektin neljä sisältöaluetta ovat romanitietouden jakaminen kouluyhteisöille, koulutustiedon jakaminen romanivanhemmille, kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä opiskelun yleiset ja erityiset tukitoimet koulussa. Hanke jatkuu vuoden 2007 loppuun ja mahdollisesti pidempään.

Romanilasten perusopetukseen osallistumisesta tehtiin Opetushallituksessa valtakunnallinen kartoitus vuosina 2001 – 2002. Hanke nimettiin Romanilasten perusopetusprojekti. Tuolloin opiskelleista 859 romanioppilaasta 166 oppilasta (19 %) oli koulunkäyntinsä jossain vaiheessa jäänyt luokalle. Luokalle jäämiset olivat keskittyneet kahteen ensimmäiseen kouluvuoteen. Esiopetukseen osallistui tuolloin vain 18 (2 %) tutkimuksen kohteina olleista romanilapsista. Romanioppilaiden poissaolojen määrä oli myös suuri. Osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistui kartoituksessa mukana olleista 859 lapsesta 430 eli 50 % romanilapsista.

Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palvelurakennetta kehitetään

Opetusministeriö on myöntänyt keväällä 2007 sadalle kunnalle valtion erityisavustusta esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palvelurakenteen kehittämiseen. Tavoitteen toteuttamiseksi kunta laatii oppilashuollon strategian, jonka toimenpiteet vakiinnutaan osaksi lasten ja nuorten palvelujärjestelmää. Kehittämistoiminnan tavoitteena on parantaa oppilashuollon palvelujen saatavuutta. Painopistealueita ovat oppilashuollon järjestäminen hallinnonalojen yhteistyönä ja ennalta ehkäisevien toimintatapojen kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kehittämistoiminnan tueksi järjestetään Opetushallituksen koordinoimaa valtakunnallista ja alueellista koulutusta, joka suunnataan oppilashuollon toimijoille kunnissa. Lisäksi kehittämistoimintaan liitetään arviointi, jonka tavoitteena on mm. saada tietoa oppilashuollon palvelurakenteen nykytilasta kehittämistoimintaan osallistuvissa kunnissa. 
 

Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma esi- ja perusopetuksessa käynnistyy

Syksyllä 2007 alkavan kehittämistoiminnan tarkoituksena on tukea kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa kuvatun opetuksen arvopohjan toteutumista, kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämistä ja niiden vakiinnuttamista. Tavoitteen toteuttamiseksi koulu tai kunta laatii monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman, jonka toimenpiteet vakiinnutetaan osaksi koulun arkea. Suunnitelman tulee sisältää toimenpiteet monikulttuurisuustaitojen opettamiseksi. Opetushallitus ohjaa toimintaa ja järjestää koulutusta kehittämistoiminnan tueksi.

Lukion uudet opetussuunnitelmat käytössä kaikilla opiskelijoilla

Opetushallituksen vuonna 2003 hyväksymät lukion opetussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön elokuussa 2005. Tuolloin uudet opiskelijat aloittivat opintonsa uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. Asteittain etenevä käyttöönotto jatkuu, sillä tänä syksynä kaikki lukion ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat opiskelevat uusien opetussuunnitelmien mukaan.

Ammatillisia perustutkintoja ja perusteita uudistetaan 

Kaikkien ammatillisten perustutkintojen (53) tutkintorakenne, koulutusohjelmat ja tutkintonimikkeet sekä opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet tarkistetaan vuosina 2006–2009. Samalla päivitetään maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen ja vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opetussuunnitelman perusteet sekä talouskouluopetusta koskevat ohjeet. Koulutuksen ja tutkintojen järjestäjät ottavat perusteet käyttöön vuosina 2008–2010.

Perusteet tarkistetaan siten, että perustutkinnot entistäkin paremmin vastaavat työelämän tarpeisiin, muodostuvat työelämän toimintakokonaisuuksista, sisältävät yrittäjyysosan ja mahdollistavat myös osatutkintojen suorittamisen. Ammattiosaamisen näytön perusteet sisällytetään opetussuunnitelmien perusteisiin ja määritellään ammattitaidon osoittamistavat.

Ammatillista koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti

Kone- ja metallialan koulutusta kehitetään alueellisissa verkostoissa. Tavoitteena on kehittää uudenlaista työelämän tarpeiden mukaista erikoistavaa koulutusta, jossa on ammatilliseen lisäkoulutukseen ja ammattikorkeakouluopintoihin linkittyviä opintoja. Opiskelussa mahdollistetaan joustavat ja yksilölliset ratkaisut, jotka palvelevat myös yritysten kehittämistarpeita. Oppilaitoksessa opiskelu ja työssäoppimisjaksot suunnitellaan työpaikkakohtaisesti ja yksilöllisesti käyttäen erilaisia koulutusmuotoja kuten oppisopimusta. Opetushallitus tukee hanketta.

Auto- ja kuljetusalalla raskaan kaluston kuljettajia koskien on annettu direktiivi, jonka mukaan kaikkien uusien ammattikuljettajien on hankittava vähintään direktiivin edellyttämä koulutus. Samalla on mahdollistettu 18 vuotta täyttäneiden toimiminen linja-autonkuljettajina. Aikaisemmin alin ikäraja oli 21 vuotta. Opetushallitus on hyväksynyt koulutukseen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet, joiden mukaista koulutusta voidaan järjestää jo tänä syksynä.

Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen uusi opetussuunnitelmasuositus käyttöön

Suositus aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmaksi on ilmestynyt. Suositus astuu voimaan 1.8.2007 ja korvaa suosituksen vuodelta 2001. Opetushallitus on laatinut sen yhteistyössä aikuiskouluttajien, koulutuksen hankkijoiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Kotoutumiskoulutus muodostuu opintokokonaisuuksista, joiden laajuus voi vaihdella yksilöllisesti opiskelijan pohjakoulutuksen, taitojen ja tavoitteiden perusteella. Kotoutumiskoulutuksessa keskeinen rooli on suomen tai ruotsin kielen oppimisella. Arjen taitoja sekä yhteiskunnallisia, kulttuuria sekä työhön ja koulutukseen liittyviä sisältöjä opiskellaan alusta lähtien kielenopetukseen integroituna ja osin läpäisyperiaatteella, jolloin ne muodostavat luontevan jatkumon.

Tutkintotoimikunnat asetettu 2007–2010

Opetushallitus on asettanut tutkintotoimikunnat kaudelle 1.8.2007–30.7.2010. Yhteensä asetettiin 173 tutkintotoimikuntaa, joissa jäseninä on noin 1190 henkilöä työnantaja-, työntekijä-, opetusalan ja yrittäjäjärjestöistä. Tutkintotoimikunnat järjestäytyvät elo-syyskuun aikana. Toimikuntien jäsenten tehtävään perehdyttämistä varten on laadittu yhteistyössä keskusjärjestöjen kanssa erillinen, kolmevuotinen koulutusohjelma.

Tutkintotoimikunnat ovat Opetushallituksen asettamia, työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja itsenäisiä ammatinharjoittajia edustavia luottamuselimiä, joiden ensisijaisena tehtävänä on johtaa aikuisten näyttötutkintojen järjestämistä ja antaa tutkintotodistukset.

Näyttötutkintojen suosio kasvaa

Vuonna 2006 yli 60 000 henkilöä osallistui näyttötutkintoihin. Nousua edelliseen vuoteen oli miltei 4 000. Eniten suoritettiin sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa.

Ammatilliset näyttötutkinnot otettiin käyttöön vuonna 1994. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Aikuiset voivat osoittaa näyttötutkinnolla ammattitaitonsa ja saada osaamisestaan virallisen tunnustuksen eli tutkintotodistuksen. Ammatillisen osaamisensa voi osoittaa riippumatta siitä, miten ammattitaito on hankittu.

Näyttötutkinto-opas uudistettiin

Uudistettu näyttötutkinto-opas ilmestyi kesäkuussa 2007. Opas on tarkoitettu erityisesti näyttötutkintojen järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön. Oppaaseen on mm. täsmennetty näyttötutkintojen järjestämissopimuksen liitteeksi tuleva näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma. Tutkintotoimikunnat ohjeistavat, millä aikataululla aiemmin laaditut järjestämissuunnitelmat uudistetaan täsmennetyn mallin mukaisiksi. Näyttötutkinto-opas sisältää myös henkilökohtaistamista koskevia ohjeita sekä ohjeita erilaisille oppijoille sekä maahanmuuttajille näyttötutkinnon suorittajina.