Raportti ruotsinkielisten lukioiden tilasta

Opetushallituksen tiedote vuodelta 2007

Ruotsinkielisten lukioiden opiskelijamäärä vähenee vuoteen 2022 mennessä erityisesti maaseudulla. Lukioiden onkin hakeuduttava entistä tiiviimpään yhteistyöhön, jotta opintojen tarjonta pysyy monipuolisena.

Raportissa kuvataan kolme tulevaisuusskenaariota ruotsinkielisille lukioille. Lukioverkko voi säilyä ennallaan, mutta yhteistyö oppilaitosten välillä tulee laajenemaan. Mahdollista on myös, että lukiot liitetään kuntauudistuksen yhteydessä suuremmiksi hallinnollisiksi yksiköiksi, joilla on toimintaa eri paikkakunnilla ja yhteistyötä lähilukioiden tai ammatillisten oppilaitosten kanssa. Kolmas vaihtoehto on, että lukiot tekevät yhteistyötä perusopetuksen yläluokkien kanssa yhtenäiskoulumallin mukaisesti. Verkko-opetus, etäopinnot sekä alueellinen opintotarjonta monipuolistavat opintotarjontaa tulevaisuudessa.

– Paine lukiokoulutuksen rakenteiden uudistamiseen kasvaa, toteaa Opetushallituksen kehitysjohtaja Renata Svedlin. – Alueille tarvitaan ennakkoluulotonta yhteistyötä. Kyse voi olla yhteisestä opetuksen järjestämisestä, alueellisesta kurssitarjonnasta tai koulutoimen alueellisesta järjestämisestä. Opiskelijan oikeuksien on oltava aina etusijalla – meidän on turvattava oikeudet hyvään opetukseen, valinnanvara kurssien suhteen ja riittävät tukipalvelut myös tulevaisuudessa.

Lukiokoulutuksen kustannukset riippuvat voimakkaasti oppilaitosten koosta. Tällä hetkellä myös pienet lukiot pyrkivät tarjoamaan mahdollisimman laajaa omaa syventävien kurssien tarjontaa. Useimmat lukiot tekevät jo tällä hetkellä yhteistyötä alueellisen opintotarjonnan lisäämiseksi.

Ylioppilastutkinnossa ruotsinkieliset opiskelijat hajauttavat tutkintoaan enemmän kuin suomenkieliset. Heidän tuloksensa kielissä ovat hieman suomenkielisiä paremmat, joissain ainereaalikokeissa hieman huonommat. Suurin osa opiskelijoista kirjoittaa suomen ylioppilaskirjoituksissa.

Lähes puolet ruotsinkielisistä ylioppilaista saa heti opiskelupaikan yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Opiskelijat ovat melko aluesidonnaisia ja hakeutuvat opiskelemaan kotiseutunsa lähelle.

Ruotsinkielisten lukioiden oppimateriaalitilanne on parantunut viime vuosina, mutta pulaa on edelleen esimerkiksi harjoituskirjoista, erilaisista oppaista sekä audiovisuaalisista materiaaleista.

Lukioraportti toteutettiin Opetushallituksen ja Svenska Kulturfondetin yhteistyönä, ja sen suositusten seuranta jatkuu Opetushallituksen työryhmässä.