Tytöt osaavat äidinkieltä paremmin jo alaluokilla

Opetushallituksen tiedote vuodelta 2007

Opetushallituksen arvioinnin mukaan kolmasluokkalaiset tytöt osaavat äidinkieltä paremmin kuin pojat ja sukupuolten väliset erot ovat selviä erityisesti kirjoittamisessa. Matematiikassa tyttöjen ja poikien osaaminen on melko tasaista.

Kaikkiaan kolmasluokkalaisten äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan osaaminen on tyydyttävällä tasolla. Alueelliset erot oppimistuloksissa ovat vähäisiä, vaikka yksittäisten koulujen kesken erot ovatkin huomattavia. Arviointiin osallistui lähes 6 000 oppilasta ympäri Suomea.

Aloittaessaan kolmannen luokan oppilaat osaavat lukea ja tuntevat kielen ilmiöitä melko hyvin, mutta kirjoittaminen on monelle vaikeampaa. Kirjoittamisen taso vaihtelee selvästi sukupuolten ja yksittäisten koulujen välillä. Tytöt ratkaisivat kirjoittamistehtävistä keskimäärin kaksi kolmasosaa, pojat puolet.

Matematiikassa tyttöjen ja poikien osaaminen on melko tasaista. Oppilaat tuntevat matematiikan perusasioita tyydyttävästi, mutta ero hyvin ja heikosti osanneiden välillä on suuri. Erityisesti algebran eli laskutoimitusten osaamisessa on suurta vaihtelua, ja sitä osataan heikommin kuin muita matematiikan osa-alueita. Pojat hallitsevat algebraa hieman paremmin kuin tytöt. Uusissa opetussuunnitelmissa korostetaan matemaattisten ratkaisujen perustelemista, mutta harva oppilas osasi selittää tai esittää, miksi oli ratkaissut tehtävän tietyllä tavalla.

Tytöt suhtautuivat äidinkielen opiskeluun myönteisemmin kuin pojat. Parhaiten äidinkieltä osanneet pojat suhtautuivat oppiaineeseen yhtä myönteisesti kuin heikoimmin osanneet tytöt. Suhtautumisessa matematiikkaan ei sitä vastoin ole sukupuolieroja: kolmannen luokan alussa sekä tytöt että pojat pitävät matematiikan opiskelusta. 

Suomenkielisissä kouluissa oppilaat lukevat jonkin verran paremmin kuin ruotsinkielisissä kouluissa, kirjoittamisessa kieliryhmien välinen ero on pieni. Matematiikan tulokset ovat jonkin verran heikompia ruotsinkielisissä kouluissa. 

Oppilaista 13 % osasi heikosti sekä matematiikkaa että äidinkieltä. Lisäksi neljänneksellä pojista ja 16 %:lla tytöistä oli vaikeuksia yksinkertaisissa oppimisvalmiutta mittaavissa tehtävissä. Raportissa korostetaan, että nämä oppilaat tarvitsevat oppimisensa avuksi erilaisia tukitoimia riittävän ajoissa.

Opettajat kokevat koulupsykologien ja erityisesti koulukuraattorien palvelut riittämättömiksi.

Lindroos: oppimistulosten eroja selvitettävä

– Tarvitsemme lisää tietoa siitä, miksi tyttöjen ja poikien oppimistulosten välillä on eroja jo näin varhaisessa vaiheessa, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos.
– Koulutuksen tasa-arvon kannalta on oleellista, että kummallakin sukupuolella on yhtäläiset mahdollisuudet oppia. Äidinkielen osaaminen luo pohjaa kaikelle muulle oppimiselle. Asenteella on suuri vaikutus oppimiseen, ja meidän tuleekin kiinnittää huomiota siihen, miksi poikien asenne äidinkieleen on selvästi kielteisempi kuin tyttöjen jo näin varhaisessa vaiheessa. Onko taustalla koulun asenneilmapiiri – odotetaanko pojilta eri asioita kuin tytöiltä? Myös opettajan asenne vaikuttaa oppimiseen. Opetushallituksen aikaisempien arviointien mukaan sukupuoliroolit heijastuvat oppilasarviointiin jonkin verran. Kolmasluokkalaisten oppimistulosten arviointi vahvistaa samat trendit osaamisessa ja sukupuolten välisissä eroissa, mitä aikaisemmissa raporteissa on todettu yläluokkien osalta, hän jatkaa.