OPH:n tilastoraportti: Kielten opiskelu alkaa yhä aiemmin

Opetushallituksen tiedote vuodelta 2007

Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2006 -julkaisun mukaan lähes joka neljäs oppilas aloittaa vieraan kielen opiskelun jo ensimmäisellä tai toisella luokalla.

Määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun loppuun verrattuna. Harvinaisia kieliä opiskellaan peruskouluissa kuitenkin yhä vähemmän. Opetushallituksen Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2006 -julkaisussa on koottu yhteen tilastotietoa perusopetuksesta, toisen asteen koulutuksesta, koulutukseen hakeutumisesta ja koulutuksen kustannuksista.  

Vuonna 2005 vieraan A1-kielen opinnot aloitti 9 prosenttia ekaluokkalaisista ja 15 prosenttia toisen vuosiluokan oppilaista. Englannin kieli on ylivoimaisesti suosituin kieli peruskoulussa. Lähes 90 prosenttia kolmasluokkalaisista luki A1-kielenä englantia. Suomi oli A1-kielenä 5,5 prosentilla. Viidennellä luokalla alkavan A2-kielen opiskelu on alkanut vähentyä. Saksa ja ruotsi ovat suosituimmat A2-kielet. Myös kahdeksannella luokalla alkavan B2-kielen suosio on laskenut. Yläluokilla erityisesti saksan ja ranskan opiskelu on vähentynyt, ja venäjän suosio on pysynyt matalana.

Lukiossa yli puolet opiskelijoista opiskelee vähintään kolmea vierasta kieltä. Määrä on pienentynyt hieman viime vuosina. Lähes jokainen lukiolainen lukee englantia A1 tai A2-kielenä, mutta lisäksi A-ruotsin ja A-saksan lukijoiden määrä on kasvanut. Lyhyissä B2- ja B3- kielissä saksan ja ranskan osuus on vähentynyt jonkin verran ja venäjän lukijamäärät ovat pysyneet lähes ennallaan. Espanjan ja italian osuus on sitä vastoin kasvanut hieman. 

Peruskouluverkosto harvenee edelleen

Vuosina 2000–2005 peruskoulujen määrä väheni 322:lla. Kolmasosa peruskouluista on alle 50 oppilaan kouluja ja niissä opiskelee noin kuusi prosenttia oppilaista. Vähintään 300 oppilaan kouluja on vajaat 700. Yli puolet peruskoulun oppilaista opiskelee niissä. Vuonna 2005 maassamme oli 51 kuntaa, joissa oli vain yksi peruskoulu. Suomen 3 322 peruskoulussa opiskeli vuonna 2005 yli 559 000 oppilasta. Peruskouluasteen 195 erityiskoulussa opiskeli lisäksi noin 10 000 lasta.

 Erityisopetus lisääntynyt 2000-luvulla

 Erityisoppilaiden osuus perusopetuksen kokonaisoppilasmäärästä on yli 7 prosenttia. Erityisoppilaiden määrä on lisääntynyt 2000-luvulla merkittävästi.  Perusopetuksessa kasvua on 59 prosenttia (2000–2004) ja ammatillisessa peruskoulutuksessa 22 prosenttia (2002–2004).

Ammatilliseen koulutukseen enemmän hakijoita

 Peruskoulusta ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen hakeneiden määrä kasvoi 3 500:lla vuosina 2003–2005. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lähes yhtä paljon kuin hakijoita, mutta erot eri koulutusalojen välillä ovat suuria. Humanistisella ja kasvatusalalla sekä kulttuurialalla hakijoita oli kaksi kertaa enemmän kuin aloituspaikkoja. Sen sijaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla aloituspaikkoja oli enemmän kuin ensisijaisia hakijoita.

 Oppilaskohtaiset kustannukset kasvaneet

 Kunnallisen perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset vuonna 2005 olivat 5 600 euroa. Suhteellisesti eniten ovat kasvaneet hallinnon, kiinteistöjen ylläpidon sekä oppilashuollon kustannukset. Alueelliset erot perusopetuksen kustannuksissa vaihtelevat paljon. Kuntakohtaisesti kustannukset vaihtelivat 4 437 ja 13 231 euron välillä. Kalleinta perusopetus on saaristokunnissa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa.

 ---

Opetushallituksen Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2006 -julkaisu sisältää lisäksi tietoa mm. oppisopimuskoulutuksesta, korkeakouluihin hakemisesta, ruotsinkielisestä koulutuksesta sekä suomalaisesta koulutuksesta kansainvälisessä vertailussa. Julkaisun tiedot ovat pääosin valtakunnallisia. Julkaisu ilmestyi kuudetta kertaa.