Maahanmuuttajien opiskeluasenteet myönteisiä
Opetushallituksen tiedote vuodelta 2008
Opetushallitus on tutkinut Suomessa asuvien maahanmuuttajanuorten koulutustilannetta. Maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on heikompaa kuin suomenkielisen vertailuryhmän, mutta suhtautuminen opiskeluun on myönteisempää.
Maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen eri oppiaineissa on keskimäärin heikompaa kuin suomenkielisen vertailuryhmän, kun kriteerinä pidetään Opetushallituksen arviointikokeissa osoitettua osaamista. Oppilaiden asenteet koulua ja opiskelua kohtaan ovat kuitenkin suomalaisia myönteisempiä. Todistusten keskiarvoja verrattaessa toisen polven maahanmuuttajat menestyvät parhaiten, jopa kantaväestöä paremmin. Heikoimmat keskiarvot saavat muista kuin EU-maista muuttaneet. Maahanmuuttajissakin tytöt menestyvät paremmin kuin pojat.
Maahanmuuttajaoppilaiden opetuksessa painotetaan eniten suomen kielen opetusta, ei niinkään oman äidinkielen opetusta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa maahanmuuttajaoppilaat saavat myös enemmän tuki- tai erityisopetusta kuin suomenkieliset. Matematiikassa maahanmuuttajanuoret saavat tuki- ja erityisopetusta suunnilleen saman verran kuin samantasoisesti suoriutuneet suomenkieliset oppilaat.
Raportissa korostetaan, että maahanmuuttajat eivät ole mikään homogeeninen ryhmä, vaan oppilaiden ja opiskelijoiden tilanne vaihtelee huomattavasti kulttuuritaustan, Suomessa oloajan ja suomen kielen taidon mukaan. Muista kuin EU-maista tulleet ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret ovat riskialtteimmassa asemassa koulumenestyksen, toisen asteen koulutukseen pääsyn, sen läpäisyn ja työllistymisen osalta.
Raportin mukaan maahanmuuttajien opetusjärjestelyissä eri viranomaisten yhteistyö kangertelee. Taloudellisia resursseja pidetään riittämättöminä eikä sopivia opettajia aina löydetä. Myös kodin ja koulun yhteistyö koetaan toisinaan pulmalliseksi.
Kaikilla maahanmuuttajaryhmillä lukio on ollut yleisempi toisen asteen koulutusvaihtoehto kuin ammatillinen koulutus. Maahanmuuttajaoppilaat pyrkivät ja myös pääsevät lukioon keskimäärin heikommin arvosanoin kuin kantaväestöön kuuluvat.
Kun kantaväestöstä jätti hakematta toisen asteen koulutukseen, jäi sen ulkopuolelle tai keskeytti sen varhaisessa vaiheessa 5,5 prosenttia opiskelijoista, vastaava osuus EU-maiden ulkopuolelta tulleilla ensimmäisen polven muuttajilla oli 15,4 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen kielikoe saattaa raportin mukaan olla yksi toisen asteen koulutukseen pääsyn este. Toisen asteen koulutukseen siirtymävaiheen tukeen tulisi tutkimuksen mukaan kiinnittää erityistä huomiota.
Toisen asteen tutkinnon suorittaneet maahanmuuttajanuoret ovat keskimäärin heikommassa asemassa kuin tutkinnon suorittaneet kantaväestöön kuuluvat. Ilman tutkintoa olevat suomalaisnuoret työllistyvät paremmin kuin ilman toisen asteen tutkintoa olevat vieraskieliset nuoret.
Tutkimuksen tausta-aineistoina ovat 2000-luvulla Opetushallituksen tekemät oppimistulosten arvioinnit ja toisen asteen yhteishakurekisteri, jota on täydennetty Tilastokeskukselta tilatulla aineistolla.
_ _ _
Suomessa on kaikkiaan noin 25 000 kouluikäistä maahanmuuttajataustaista lasta ja nuorta. Suurin osa heistä asuu Etelä-Suomen kaupunkimaisissa kunnissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Ennusteiden mukaan vuonna 2025 joka viidennen pääkaupunkiseudun koululaisen arvioidaan olevan maahanmuuttajataustainen.