Opetushallituksen ajankohtaisia hankkeita lukuvuonna 2008-2009
Opetushallituksen tiedote vuodelta 2008
Yleissivistävä koulutus
Perusopetuksen laatua kehitetään
Hallitusohjelman mukaan perusopetuksen laadun kehittämisen määrärahat suunnataan lukuvuonna 2008–2009 oppilaiden oppimista ja monipuolista kehitystä tukevaan työhön. Kunnat ovat saaneet valtionavustusta hankkeisiin, jotka koskevat tehostetun ja erityisen tuen, oppilashuollon, oppilaan ohjauksen sekä koulujen kerhotoiminnan ja kodin ja koulun yhteistyön kehittämistä, kouluyhteisön monikulttuurisuustaitoja sekä romanioppilaiden koulunkäynnin tukemista. Opetushallitus ja opetusministeriö ovat jakaneet avustuksia yhteensä yli 20 miljoonaa euroa. Kuntien ja koulujen työtä tuetaan lisäksi koulutuksella. Työn etenemistä arvioidaan yhteistyössä yliopistojen kanssa. Opetushallitus koordinoi kehittämistyötä ja ohjaa valtionavustusta saaneiden kuntien työtä.
Koulun kerhotoiminnan kehittäminen käynnistyy
Opetushallitus julisti keväällä kuntien haettavaksi valtion erityisavustusta vuosille 2008–2009 noin kuusi miljoonaa euroa. Kerhotoiminnan kehittämiseen on lähdössä 305 opetuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Koulun kerhotoimintaa kehitetään perusopetuksen vuosiluokille 1-9.
Koulujen kerhotoiminta ajettiin alas 1990-luvulla, jolloin kerhoja oli noin 19 000. Nyt kerhoja on noin 2 000. Kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää. Kerhotoiminnan elvyttämisellä pyritään siihen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen. Kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on myös syventää kodin ja koulun yhteistyömuotoja.
Ajankohtaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa
Opetushallitus toteutti koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan arvioinnin alkuvuonna 2008. Arviointiin osallistui noin 4 500 huoltajaa, yli 1 300 ohjaajaa sekä 128 toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavaa kuntakoordinaattoria.
Kyselyn vastausten mukaan huoltajat ovat varsin tyytyväisiä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen; maksuja pidetään kohtuullisena ja toiminta-aikaan ollaan pääosin tyytyväisiä. Eniten kehittämistä on aamu- ja iltapäivätoiminnan tilaratkaisuissa. Ohjaajat ovat nuoria ja heitä mietityttää erityisesti toiminnan suunnitelmallisuus. Kuntakoordinaattoreiden vastausten mukaan kunnat seuraavat ja arvioivat palvelun toteutumista säännöllisesti. Kehittämiskohteina mainittiin toiminnan suunnitelmallisuus, tilajärjestelyt ja lasten yksilöllisten tarpeiden ja varsinkin erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeiden huomioon ottaminen. Kooste valtakunnallisista tuloksista on luettavissa verkkosivuilla www.apip.fi.
Kuntien päättäjille on tuotettu tiedotusmateriaalikansio aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta luontevaksi osaksi kunnan ja koulun toimintaa, joka lisää lapsen hyvinvointia ja viihtyvyyttä.
Lasten ja nuorten foorumi jatkuu
Opetushallituksen vuosi sitten käynnistämä valtakunnallinen Lasten ja nuorten foorumi jatkuu uusissa osallistujakunnissa. Foorumin tavoitteena on luoda vaikuttamiskanava lapsille ja nuorille sekä saada heidän näkemyksiään paikalliseen ja kansalliseen päätöksentekoon. Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on uusien opetussuunnitelman perusteiden yksi keskeinen tavoite. Foorumityöskentelyllä vahvistetaan paikallisia ja seudullisia osallisuuden rakenteita ja edistetään yhteisöllistä toimintakulttuuria. Kansalliseen foorumiin osallistuvat peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat yhdessä ohjaavan opettajan kanssa.
Teemana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Lapset ja nuoret työstävät teemaa omassa koulussaan ja kunnassaan. Foorumityöskentelyyn kuuluu kolme valtakunnallista kokoontumista Helsingissä (6.-7.10.2008, 14.1.2009 ja 22.4.2009) sekä paikallista toimintaa. Päätöstapaamiseen lapset ja nuoret tuovat valtakunnan päättäjille kysymyksiä ja foorumin viestin. Osallistujakunnat tänä lukuvuonna ovat Hyrynsalmi, Jyväskylä, Kemiö, Kiuruvesi, Kotka, Lahti, Ranua ja Savonlinna sekä Itä-Savon koulutuskuntayhtymä.
Lisätietoja: opetusneuvos Jorma Kauppinen, puh. 040 348 7264, erityisasiantuntija Ritva Järvinen, puh. 040 348 7337 ja opetusneuvos Kristina Kaihari-Salminen, puh. 040 348 7222
sekä Lasten ja nuorten foorumi
Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma laajenee
Syksyllä 2007 alkanut perusopetuksen monikulttuurisuustaitojen kehittämistoiminta laajenee syksyllä 2008 lukiokoulutukseen. Hankkeessa on mukana 40 kuntaa, jotka ovat saaneet erillistä valtionavustusta kehittämistoimintaa varten. Toiminnan tarkoituksena on tukea kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa kuvatun opetuksen arvopohjan toteutumista, kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen kehittämistä ja niiden vakiinnuttamista.
Kunnat laativat monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelman, jonka toimenpiteet vakiinnutetaan osaksi koulun arkea. Kehittämistoiminta sisältää sekä maahanmuuttajiin että valtaväestöön kohdistuvia toimenpiteitä. Painopisteitä ovat muun muassa oppilaan ja hänen vanhempiensa vastaanotto kouluun, suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen sekä monikulttuurinen kodin ja koulun välinen yhteistyö. Opetushallitus ohjaa toimintaa ja järjestää täydennyskoulutusta kehittämistoiminnan tueksi.
Romanilasten koulunkäynnin tukemiseen valtionavustusta
Opetushallitus on myöntänyt 15 kunnalle valtionavustusta romanioppilaiden koulunkäynnin tukemiseen. Kehittämistoiminta alkaa kunnissa syksyllä 2008 ja sen tueksi Opetushallitus järjestää täydennyskoulutusta. Toiminnan sisältöalueita ovat muun muassa romanitietouden jakaminen kouluyhteisöille, koulutustiedon jakaminen romanivanhemmille, kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä opiskelun yleiset ja erityiset tukitoimet kouluissa.
Lisätietoja: projektisihteeri Satu Blomerus, puh. 040 348 7309 ja opetusneuvos Leena Nissilä, puh. 040 348 7705
Merkkivuosi 1809 kouluissa ja oppilaitoksissa
Opetushallitus haluaa kannustaa kouluja ja oppilaitoksia huomioimaan Suomen historian merkkivuodet 1808–1809 opetuksessa ja muissa tapahtumissa. Opetushallitus valmistelee yhteistyökumppaniensa kanssa materiaalia ja virikkeitä koulujen työn tueksi. Viraston verkkosivuille on tulossa muun muassa päivänavauksia, draamatekstejä ja linkkejä taustamateriaaleihin. Suunnitteilla on myös kilpailuja kouluille.
Koulurauha julistetaan 20.8.2008 Espoossa
Koulurauha on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Opetushallituksen, Poliisin ja Folkhälsanin yhteistyössä toteuttama ohjelma, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää kiusaamista ja muuta väkivaltaa kouluissa. Koulurauha-ohjelman lukuvuoden aloitus on koulurauhan julistus, joka muistuttaa kaikkia kouluyhteisön jäseniä oikeudesta turvalliseen kouluun. Koulurauha julistetaan 20. elokuuta Espoossa sekä YleX-kanavalla. Sen voi kuunnella radiosta esimerkiksi aamunavauksena.
Lisätietoja ohjelmasta sekä julistusteksti ja muuta materiaalia löytyy osoitteesta www.koulurauha.fi tai www.skolfreden.fi.
Tulevaisuusviikko 29.9.-3.10.
Opetushallitus järjestää 1.–3.10. oppimisympäristöjen tulevaisuutta tarkastelevan kansainvälisen seminaarin Grasping the Future 08. Seminaari on suunnattu päätöksentekijöille, koulutuksen kehittäjille, rehtoreille ja opettajille. Seminaarin taustalla on OECD:n Schooling for Tomorrow -hanke, jonka päätöskonferenssi järjestetään 29.9.-1.10. Helsingissä kutsuseminaarina. Tapahtumat muodostavat yhdessä ns. Tulevaisuusviikon.
Grasping the Future -seminaarissa tarkastellaan fyysisen, teknisen, sosiaalisen, paikallisen ja didaktisen näkökulman kautta oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat innovatiivisen oppimisen tulevaisuudessa. Taaphtuma on erinomainen tilaisuus perehtyä koulutuksen tulevaisuuden haasteisiin ja ratkaisuihin. Seminaarissa alustaa joukko kotimaisia ja kansainvälisiä huippuasiantuntijoita. Lisäksi esitellään konkreettisia hankkeita, joilla mahdollistetaan parempi oppiminen tulevaisuudessa.
Opetushallitus tukee oppimisympäristöjen kehittämistä
Opetushallitus on myöntänyt vuonna 2008 yhteensä 5,2 miljoonaa euroa erityisavustusta oppimis-ympäristöjen kehittämishankkeisiin yleissivistävässä koulutuksessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä. Virasto myös koordinoi kehittämistoimintaa.
Kehittämistoiminnan tavoitteena on kehittää ja monipuolistaa oppimista tukevia opetus- ja opiskelu-menetelmiä, toimintamalleja ja työtapoja. Monissa hankkeissa etsitään uudenlaisia ratkaisuja oppilaitoksen ulkopuolisten, autenttisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen. Yleissivistävän koulutuksen hankkeet painottuvat seuraaviin teemoihin: tiedonhallinta, kulttuuri ja taide, luonto ja ympäristö, kestävä kehitys ja mediakasvatus. Ammatillisen peruskoulutuksen kehittämishankkeet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja niissä on huomioitu yrittäjyysnäkökulma. Erityispainotusalueena ovat olleet teknisen koulutusalan hankkeet.
Valtaosassa oppimisympäristöhankkeita hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. Hankkeiden tueksi Opetushallitus on tuottanut verkko-oppaan Sosiaalinen media oppimisen tukena.
Opettajien täydennyskoulutukseen 10 miljoonaa
Valtio rahoittaa opetustoimen henkilöstökoulutusta koulutuspoliittisesti merkittävillä alueilla noin 10 miljoonalla eurolla. Määrärahan jakoperiaate uudistui kevään 2008 aikana: rahoitusta saavat entistä laajemmat koulutushankkeet. Koulutushankkeet käynnistyvät syksyllä 2008 eri puolilla Suomea. Koulutuksen järjestäjät tiedottavat koulutuksista alueellaan tai valtakunnallisesti. Niiden toteutuksessa hyödynnetään laajasti myös verkko-opetuksen sekä Opettaja TV:n mahdollisuuksia.
Opetustoimen henkilöstökoulutusta kehitetään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Keväällä perustettiin opetustoimen täydennyskoulutuksen neuvottelukunta koordinoimaan valtakunnallisia kehittämistoimia. Sen pääsihteerinä aloitti VTM Kimmo Hämäläinen.
Arjen tietoyhteiskuntaohjelman kouluhanke käynnistyy
Liikenne- ja viestintäministeriö, opetusministeriö sekä Opetushallitus käynnistävät hankkeen, jonka avulla arvioidaan mahdollisuuksia lisätä tietokoneiden ja tietoverkkojen käyttöä opetuksessa.
Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja opiskelussa -hankkeeseen haetaan julkisella haulla 4-7 perusopetuksen oppilaitosta, joissa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa ja opiskelussa pilotoidaan. Pilottihankkeiden tulee kehittää uusia ja innovatiivisia oppimista tukevia tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen pohjaavia toimintatapoja. Lisäksi hankkeiden tulee korostaa ongelmalähtöistä, yhteistoiminnallista ja yhteisöllistä oppimista.
Hankkeen vetovastuu on liikenne- ja viestintäministeriössä. Kouluhankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen.
Lisätietoa: www.arjentietoyhteiskunta.fi
Vetamix öppnar
Den svenskspråkiga webbtjänsten Vetamix öppnar den 1 september. Innehållet riktar sig i första hand till skolor med årskurserna 1-6, men byggs vartefter ut med material även för de högre årskurserna samt för gymnasierna och yrkesutbildningen.
Vetamix erbjuder tusentals filmsnuttar, bilder och ljud som lärare kan använda för att göra sin undervisning ännu mer levande. Läraren väljer ut sitt material och sammanställer det till en presentation som visas och kan bearbetas i klassen. På webbplatsen finns material för olika ämnen och olika årskurser. En större satsning har gjorts inom ämnesområdena historia och samhällslära, modersmål och litteratur samt biologi. Utbudet växer hela tiden.
Tjänsten är kostnadsfri. Webbtjänsten är ett samarbete mellan Utbildningsstyrelsen, Svenska Yle och Svenska kulturfonden.
Tutkimuksia ja arviointeja
Syksyllä 2008 ilmestyviä oppimistulosten arviointeja
Perusopetuksen oppimistulosten arviointiraportit
Arviointien tavoitteena on selvittää oppimistulosten kansallista tasoa. Lisäksi tarkastellaan oppilaiden asenteita ja muita oppimistuloksiin mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Tiedot kerätään ositetulla satunnaisotannalla: mukana on noin 5 % arvioitavan vuosiluokan oppilasta ja 15–20 % kouluista.
Syksyllä 2008 ilmestyvät seuraavat perusopetuksen oppimistulosten arviointiraportit:
- Hannu-Pekka Lappalainen: Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2007
- Chris Silverström: Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden modersmålin oppimistulosten arviointi 2007
Talvella 2008-2009 ilmestyy:
- Eeva Tuokko: Ruotsin kielen (B oppimäärä) oppimistulosten arviointi perusopetuksen päättövaiheessa 2008.
Ammatillisen peruskoulutuksen oppimistulosten seuranta-arvioinnit
Ammatillisen koulutuksen oppimistulostietoa kootaan ammattiosaamisen näytöistä. Opetushallituksen johtamassa KOPPI -hankkeessa kehitettiin kansallinen arviointijärjestelmä, joka otettiin käyttöön neljässä perustutkinnossa syksyllä 2006. Syksyllä 2008 laajennetaan näyttötiedon kokoamista viidellä perustutkinnolla.
Syksyllä 2008 ilmestyvät:
- Mari Räkköläinen ja Paula Kilpeläinen: Tuloksia ja johtopäätöksiä KOPPI -hankkeesta 2002–2008
- Näyttötietoa ammattiosaamisesta I, Kansallinen oppimistulostiedon tuottaminen sosiaali- ja terveysalan, hotelli- ja ravintola-alan, kone- ja metallialan sekä logistiikan perustutkinnoista
Uudet oppimistulosten arvioinnit
- 25.9.2008 järjestetään matematiikan oppimistulosten arviointi perusopetuksen 6. vuosiluokalla.
- 2.–3.4.2009 järjestetään toisen kotimaisen kielen (finska) oppimistulosten arviointi ruotsinkielisissä kouluissa perusopetuksen päättövaiheessa
- Ammatillisen peruskoulutuksen oppimistulostiedon tuottamista neljästä tutkinnosta jatketaan ja mahdollisesti laajennetaan viiteen uuteen tutkintoon.
Esitutkimus: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa
Kouluyhteisöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä seurataan vertailukelpoisella tiedolla. Opetushallitus ja Stakes käynnistivät syksyllä 2006 yhteistyön, jonka tavoitteena on tuottaa mahdollisimman vertailukelpoista tietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.
Hankkeessa laadittiin esitutkimuksia, joissa kehitystyö sidotaan koulun ja oppilaitosyhteisöjen arkeen. Marraskuussa 2007 julkaistiin perusraportti 7.–9. vuosiluokille lähetetystä kyselystä. Toukokuussa 2008 julkaistiin vuosiluokille 1–6 tehdyn esitutkimuskyselyn tulokset. Kyselyt ammatillisille oppilaitoksille ja lukoille toteutetaan valtakunnallisesti syksyllä 2008. Tarkoituksena on kartoittaa koulutuksen järjestäjien ja eri toimintayksiköiden toimintakulttuuria ja käytäntöjä opiskelijahuoltopalvelujen järjestämisessä.
Opetushallitus julkaisee koulutuksen tasa-arvokatsauksen
Opetushallitus julkaisee loppuvuodesta 2008 tasa-arvokatsauksen, jossa kuvataan koulutuksen tilaa alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Tarkastelukohteina ovat muun muassa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaitosverkostot sekä kieli- ja oppiainevalinnat, toisen asteen koulutustarjonta, koulutuskustannukset, erityisopetus sekä oppimistulokset.
Raportissa haetaan vastausta erityisesti siihen, minkälaisia eroavaisuuksia eri alueiden välillä on näiden teemojen osalta ja millainen on niiden kehityskulku ajallisessa tarkastelussa. Raportissa tarkastellaan myös maahanmuuttajanuorten koulutustilannetta. Raportin kirjoittajina ovat Opetushallituksen asiantuntijat.
Opas oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmien laadintaan ilmestynyt
Opetushallitus on julkaissut oppaan lukioiden sekä nuorten ja aikuisten ammatillisten oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmien laatimisen tueksi. Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta -opas tarjoaa tietoja ja hyviä käytänteitä oppilaitosten tasa-arvotyöhön. Tasa-arvolain mukaan oppilaitosten tulee laatia vuosittain tai vähintään kerran kolmessa vuodessa toimintansa kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma.
Ammatillinen koulutus
Ammatilliset perustutkinnot uudistuvat
Opetushallitus on uudistamassa kaikkien 52 ammatillisen perustutkinnon perusteet sekä maahanmuuttajien valmistavan koulutuksen ja vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen perusteet. Samalla tarkistetaan tutkintorakennetta. Perusteita uudistettaessa otetaan huomioon muuttuneet työelämän ammattitaitovaatimukset, täsmennetään ammattiosaamisen arviointia sekä monipuolistetaan tutkintojen suorittamisvaihtoehtoja. Yrittäjyyteen valmentamista sekä terveyttä ja työkykyä vahvistavia tutkinnon osia lisätään. Tarkistetut perusteet koskevat sekä ammatillista peruskoulutusta että näyttötutkintoja.
Uudet rakennusalan ja metsäalan perustutkintojen perusteet sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen perusteet ovat valmiit ja ne otetaan käyttöön 1.8.2008 alkaen. Seuraavat 25 tutkinnon perusteet valmistuvat ennen vuoden loppua. Ne otetaan käyttöön 1.8.2009. Loput perusteet valmistuvat vuonna 2009 ja otetaan käyttöön 1.8.2010.
Ammattistartti – ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta tehostetaan
Opetushallitus on myöntänyt kaksi miljoonaa euroa ammattistartin eli ammatillisen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen tehostamiseen. Kokeilu käynnistyi 2006. Mukana on 44 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Ammattistartilla tuetaan nuorten siirtymistä ammatilliseen peruskoulutukseen ja vahvistetaan heidän valmiuksiaan ammattiopintoihin. Samalla kehitetään uusia toimintamalleja, uudistetaan opettajien ja oppilaitoshenkilöstön ohjausosaamista sekä vahvistetaan yhteistyötä perusopetuksen ja nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa.
Laajennetun työssäoppimisen kokeilut ovat käynnistymässä
Opetushallitus jakaa valtionavustusta laajennetun työssäoppimisen kokeiluihin. Kokeiluissa lisätään työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja kehitetään uusia ammatillisen oppimisen toimintamalleja. Tavoitteena on mm. lisätä yksilöllisiä mahdollisuuksia työelämälähtöiseen ja käytännönläheiseen ammatilliseen opiskeluun sekä tukea työelämään siirtymistä tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Ammattiosaajan työkykypassi käyttöön ammatillisessa peruskoulutuksessa
Ammattiosaajan työkykypassin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta hyvinvoinnistaan opiskelun aikana ja sen jälkeenkin. Passi koostuu viidestä osa-alueesta: toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen, ammatin työkykyvalmiudet, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä työkykyvalmiuksien vahvistaminen. Ammattiosaajan työkykypassi suoritetaan ammatillisten opintojen aikana ja sen myöntää opiskelijalle koulutuksen järjestäjä. Työkykypassin suorittaminen on vapaaehtoista. Opiskelija voi hyödyntää passia työnhakutilanteessa osoittamalla passin avulla olevansa toiminta- ja työkyvystään huolehtiva ammattiosaaja. Ammattiosaajan työkykypassin tueksi on rakennettu ammattiosaajan hyvinvointiportaali www.alpo.fi, josta löytyy työkaluja toiminta- ja työkyvyn parantamiseen.
Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen uudistetut opetussuunnitelman perusteet käyttöön
Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen uudistetut opetussuunnitelman perusteet tulevat voimaan 1.8.2008. Ne korvaavat vuonna 1999 vahvistetut opetussuunnitelman perusteet. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus on ammatillisen peruskoulutuksen yhteydessä järjestettävää, ei tutkintoon johtavaa koulutusta. Sen tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa.
Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen, mutta sitä voidaan suunnata alakohtaisesti. Koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille tai maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joilla on jo suomen tai ruotsin kielen peruskielitaito.
Aikuiskoulutus
Näyttötutkinnon perusteita uusitaan
Aikuiset voivat osoittaa näyttötutkinnossa ammattitaitonsa ja saada osaamisestaan virallisen tunnustuksen eli todistuksen. Ammatillisen osaamisensa voi osoittaa riippumatta siitä, miten ammattitaito on hankittu.
Seuraavat uudet tai uusitut näyttötutkintojen perusteet (pt= perustutkinto, at=ammattitutkinto, eat = erikoisammattitutkinto) ovat tulleet voimaan vuonna 2008:
Ajojärjestelijän eat, Automaatioyliasentajan eat, Bioenergia-alan at, Ilmastointiasentajan at, Kalanjalostajan at, Kondiittorimestarin eat, Kondiittorin at, Leipurimestarin eat, Leipurin at, Linja-autonkuljettajan at, Lämmityslaiteasentajan at, Maatalouskoneasentajan at, Putkiasentajan at, Rakennuspeltisepän at, Rakennuspeltiseppämestarin eat, Raskaskalustomekaanikon at, Sisustusalan at, Soitinrakentajakisällin at, Soitinrakentajamestarin eat, Suunnitteluassistentin at, Talonrakennusalan at, Taloushallinnon eat, Teknisen eristäjän at, Tuotekehittäjän eat, Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan at, Yritysjohtamisen eat, Metsäalan pt, Rakennusalan pt
Näyttötutkintojen suosio kasvaa edelleen
Vuonna 2007 näyttötutkintoihin osallistui lähes 64 000 henkeä. Määrä kasvoi muutamalla tuhannella edellisvuodesta. Eniten suoritettiin sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Yhteensä tutkintoja on 360 kpl.
Näyttötutkinnoissa otetaan käyttöön opiskelijapalautejärjestelmä
Opetusministeriö on yhteistyössä Opetushallituksen kanssa kehittänyt näyttötutkintojärjestelmää koskevan sähköisen opiskelijapalautejärjestelmän nimeltään AIPAL. Ammatillisten näyttötutkintojen suorittajat voivat syksystä 2008 alkaen antaa palautetta tutkintoon hakeutumisesta, tutkinnon suorittamisesta ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta. Valtakunnallisten kysymysten ohella koulutuksen järjestäjät voivat tehdä tutkinnon suorittajille myös omia lisäkysymyksiä. Palautetta antavat kaikki näyttötutkintojen suorittajat lukuun ottamatta työvoimapoliittisella rahoituksella tutkintoja suorittavia.
Saatu palaute raportoituu koulutuksen ja tutkinnon järjestäjän omaan käyttöön sekä valtakunnallisten kysymysten osalta tilastotietona opetusministeriön, Opetushallituksen, lääninhallitusten ja tutkintotoimikuntien käyttöön. Palautetietoa käytetään näyttötutkintojärjestelmän toiminnan ja laadun kehittämisessä. Samaa tietoa tutkintotoimikunnat käyttävät sopimusoppilaitosten toiminnan tukemisessa ja laadun seurannassa. Täydessä laajuudessa järjestelmästä saataneen palautetietoa vuoden 2009 keväällä.
Aikuiskoulutuksen kehittämishankkeet
Aikuiskoulutuksen kehittämishankkeiden tavoitteena on sekä edistää aikuiskoulutuksen ja työelämän yhteistyötä että parantaa asiakaslähtöistä osaamisen ja koulutuksen laadun kehittämistä. Opetushallitus on myöntänyt 2008 yhteensä 5,95 € valtionavustuksia työelämänkehittämis- ja palvelutehtävän ja koulutuksen laadun kehityttämiseen. Hakemuksia hakuryhmiin saapui 538 kpl ja avustuksia haettiin yhteensä 21 milj. € edestä.
Vapaan sivistystyön kehittämishankkeet
Vapaan kehittämistyön kehittämis- ja kokeiluhankkeiden tavoitteena on ollut vuonna 2008 tukea
ns. suuntaamismenettelyn piiriin kuuluvien kansalaisten opiskelumahdollisuuksien edistäminen ja koulutuksessa aliedustettuina olevien väestöryhmien koulutusta. Vapaan sivistystyön valtionavustuksiin oli käytettävissä vuonna 2008 yhteensä 1 32 milj. €
Vapaan sivistystyön oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden tavoitteena on ollut vuonna 2008 tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien toimintatapojen, mallien ja palveluiden kehittäminen.
Oppimisympäristöavustuksia haettiin 1,2 milj. euron edestä ja myönnettiin 330 000 eroa yhteensä 61 hakijalle ja 31 hankkeelle.
ESR-rahoitteinen kehittäminen
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama kehittäminen EU-ohjelmakaudella 2007–2013
Opetushallituksen rahoittamissa valtakunnallisissa ESR-kehittämisohjelmissa järjestetään seuraava haku 6.–31.10.2008.
Tässä haussa projekteille voidaan hakea rahoitusta seuraavista kehittämisohjelmista:
• Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin
• Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen
• Osaajana työmarkkinoille
• Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi.
Hausta tiedotetaan tarkemmin syksyn kuluessa Opetushallituksen verkkosivuilla. Hakuilmoitus julkaistaan myös 5.10.2008 Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa.
Vuoden 2009 ensimmäinen hakukierros järjestetään tammikuussa 2009.
Koulutusvalinnat
Yliopistoihin hakeminen uudistuu
Keväällä 2009 käynnistyy ensimmäinen yliopistojen valtakunnallinen yhteishaku. Uudistuksen myötä yliopistojen hakuajat yhtenäistyvät ja yhteishaussa yliopistoihin haetaan yhdellä sähköisellä lomakkeella. Hakuaika on helmikuun alusta huhtikuun loppuun. Joidenkin koulutusten osalta haku päättyy jo helmikuun lopussa. Näkyvin osa uudistusta on www.yliopistohaku.fi -sivusto, jossa voi yliopistoon hakemisen lisäksi etsiä keskitetysti tietoa yliopistokoulutuksista.
www.yliopistohaku.fi-sivusto avautuu syksyllä 2008, jolloin palvelun kautta voi hakea osaan yliopistojen keväällä 2009 alkavista koulutuksista. Palvelu löytyy myös ruotsiksi www.universitetsansokan.fi
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen koulutustietojärjestelmä KOULUTA käyttöön
Hankkeen tavoitteena on sähköistää ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmä. Järjestelmä on otettu vaiheittain käyttöön vuoden 2008 alusta alkaen. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa koulutukseen hakeutumista tehostamalla koulutustarjontaan ja hakeutumiseen liittyvää tiedotusta ja varmistaa tietojen oikeellisuus järjestelmässä sellaisena kun opetuksen ja koulutuksen järjestäjät sekä hakijat itse ovat ne antaneet. Yhteishakujärjestelmällä tavoitteena on myös taata hakijoiden yhdenvertainen kohtelu valittaessa opiskelijoita koulutukseen, tehostaa opiskelupaikkojen täyttöä ja vähentää eri toimijoiden päällekkäistyötä.
Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen hakijoita varten on sähköinen hakupalvelu www.haenyt.fi ja www.studieval.fi . Lisäksi yhteishaussa opiskelupaikkaa vaille jääneitä hakijoita varten toteutetaan valtakunnallinen täydennyshaku, jolloin yhdessä paikassa on tiedot koulutuksista, joihin on jäänyt vapaita opiskelupaikkoja. Palvelun avulla voidaan tukea syrjäytymisen ehkäisemistä, jotta kaikki halukkaat saavat opiskelupaikan.
Yhteishakujärjestelmän teknistä kehittämistä jatketaan käynnissä olevan hakukierroksen aikana ja sen jälkeen saatujen kokemusten perusteella. Musiikki-, tanssi- ja liikunta-alan koulutukset tulevat mukaan yhteishakuun vuonna 2009. Jatkossa sähköinen hakupalvelu on tarkoitus laajentaa kaikkeen peruskoulun jälkeiseen koulutukseen.