Oppilashuollon palveluissa alueellisia eroja
Opetushallituksen tiedote vuodelta 2008
Opetushallitus ja Stakes selvittivät vuosiluokkien 1–6 oppilaiden kouluhyvinvointia, terveyspalveluja, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä terveystiedon opetusta. Kyselyyn vastasi yli 1400 koulua.
Perusopetuksen tulee koulutustavoitteiden ohella edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilaiden hyvinvointia tukevien palvelujen järjestämisessä on kuitenkin koulujen ja kuntien välisiä eroja.
Henkilöstömitoituksessa on alueellisia eroja. Koulupsykologitoimintaa ja koulun sosiaalityötä oli vain harvoin käytettävissä alle sadan oppilaan kouluissa ja varsin vähän Etelä-Suomen läänin ulkopuolella. Lapin läänissä oppilashuoltopalvelut rajoittuivat käytännössä kouluterveydenhoitajan työhön.
Koko maassa lääkäreiden työpanos kouluterveydenhuollossa jää vain murto-osaan suositellusta eikä vajausta ole korvattu lisäämällä kouluterveydenhoitajien työpanosta. Pienissä alakouluissa ja Etelä-Suomen ulkopuolella koulupsykologeja ja koulun sosiaalityötä on vain vähän. Keskimäärin alakoulujen oppilashuollon henkilöstömitoitus on puolet valtakunnallisesti suositellusta. Peruskoulujen saama oppilashuoltopalvelujen tuki oli yhteensä reilut seitsemän viikkotuntia sataa oppilasta kohti, kun tavoitteena tulisi olla lähes kuusitoista tuntia. Lääkäreiden työpanos on supistunut erittäin pieneksi, vain 0,1 tuntia viikossa sataa oppilasta kohti. Suositusten mukaan tämän tunnusluvun pitäisi olla 1,7 viikkotuntia. Kouluterveydenhoitajan työpanoksessa oli eroja alakoulujen välillä.
Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan jokaisella vuosiluokalla kaikille oppilaille olisi tehtävä joko lääkärin tai terveydenhoitajan määräaikaistarkastus. Vuosiluokkien 1–6 aikana tulisi tehdä kaksi laajaa terveystarkastusta lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyönä. Vain poikkeustapauksissa terveystarkastukset toteutuivat suosituksen mukaisesti. Esimerkiksi suosituksen peruskriteerit täyttävät kaksi laajaa terveystarkastusta ilmoitti vain 14 % kouluista. Joka kymmenennessä koulussa ei tiedetty, milloin määräaikaisia terveystarkastuksia tehtiin.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilashuollon tehtävänä on oppilaskohtaisen tuen lisäksi kehittää tervettä ja turvallista kouluyhteisöä. Vain joka viides peruskoulu arvioi, että oppilashuoltoryhmä käyttää yli neljänneksen työajastaan kouluhyvinvoinnin yleiseen edistämiseen ja opetuksen tukemiseen. Oppilashuoltoryhmien työ keskittyy pitkälti yksittäisten oppilaiden ja heidän perheidensä ongelmiin.
Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaan koulujen työolot tulisi tarkastaa ainakin joka kolmas vuosi. Joka neljännessä koulussa ei tiedetty, oliko työolojen tarkastus tehty. Joka kymmenes ilmoitti, että tarkastusta ei ole tehty lainkaan. Koulutoimen johto oli osallistunut tarkastukseen vain vajaassa viidenneksessä kouluja.
Joka kolmannessa koulussa huono ilmanvaihto tai puuttuvat tilat haittasivat koulutyötä melko paljon tai erittäin paljon, seuraavaksi eniten haittaa koettiin melusta (25 % kouluista) ja ahtaudesta (20 % kouluista). Useat koulut ilmoittivat vaaratekijöitä, joita oli todettu, mutta ei toistaiseksi poistettu: fysikaalisia (24 %) ja biologisia (21%) altisteita sekä tapaturmavaaraa ulkona (13%) ja sisällä (8%).
Kodin ja koulun yhteistyötä helpottaa se, että suuressa osassa kouluja on aktiivisesti toimiva vanhempainyhdistys. 84 % vastaajista ilmoitti, että huoltajat osallistuvat myös koulun toiminnan arviointiin. Etelä-Suomen läänissä yli puolet ja Lapissa kolmannes vanhempainyhdistyksistä osallistuu myös koulun opetussuunnitelmatyöhön. Huoltajat olivat aktiivisesti mukana retkien, leirikoulujen, teemapäivien ja juhlien järjestämisessä.
Lain mukaan oppilaalle tulee antaa jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Koulun opetussuunnitelman tulee määritellä, miten koulu toteuttaa terveys-, tapa- ja ravitsemuskasvatuksen tavoitteita kouluruokailussa. Kouluruokailun tulee mahdollistaa oppilaalle sekä ravitsemuksellisesti täysipainoinen että virkistyksen kannalta riittävä tauko koulunkäynnin lomassa. Noin joka kolmannessa koulussa oppilaat käyttivät kouluruokailuun vain noin 15 minuuttia tai vähemmän. Kolmannes kouluista aloitti kouluruoan tarjoilun klo 10.30 tai aikaisemmin, mutta vain joka viides tarjosi mahdollisuuden välipalaan iltapäivällä. Koulutuksen järjestäjän tulisikin selkeästi ohjeistaa sekä ruokailutauon vähimmäiskesto että ruokailun ajoittuminen.
Terveystiedon opetuksessa hyödynnetään terveydenhuollon ammattilaisia. Kouluterveydenhoitaja osallistui terveystiedon opetukseen valtaosassa kouluista (88 %). Joka toisessa koulussa oli järjestetty myös terveystiedon teemapäiviä.
Stakesin ja Opetushallituksen tutkimus kattoi seuraavat sisältöalueet: Kodin ja koulun yhteistyö; oppilaiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet; terveystieto; oppilashuoltoryhmät; koulun psykologitoiminta ja sosiaalityö; kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuus ja henkilöstö; terveystarkastukset; poissaolot ja niiden seuranta; kouluruokailu; koulukuljetukset, kiusaaminen; häiriöt ja ongelmatilanteet koulussa, kurinpito ja ojentaminen, työolot ja työolotarkastukset; tapaturmat ja onnettomuudet sekä lähettäminen erityispalveluihin.
Yksittäisten koulujen välillä oli suuria eroja lähes kaikissa kysytyissä asioissa. Syksyllä 2007 julkistettiin vastaavan, yläkouluille suunnatun kyselyn tulokset, jotka olivat pääosin samansuuntaisia.