Lukioiden hyvinvointitutkimus: Lukioiden työtiloissa ja opiskelijahuoltopalveluissa paljon puutteita
Opetushallituksen lehdistötiedote 15.9.2009
Lukioiden rehtoreille tehty kyselytutkimus osoitti merkittäviä puutteita opiskelijahuoltopalveluiden järjestämisessä: vain 37 % ilmoitti osoittavansa suosituksen mukaisen terveydenhoitajan työpanoksen ja 11 % lääkärin työpanoksen. Lukioista 63 % ilmoitti tarjoavansa psykologin palveluja - palveluja oli tarjolla keskimäärin 1,3 tuntia kuukaudessa sataa opiskelijaa kohti. Kuraattoripalveluja tarjosi 58 % lukioista, keskimäärin 0,6 tuntia kuukaudessa sataa opiskelijaa kohti.
Joka kolmannessa lukiossa huono ilmanvaihto haittasi melko paljon tai jopa paljon opiskelua. Joka viidennessä lukiossa haittana oli ahtaus. Lukioista viidesosa ei tiennyt oliko opiskeluterveydenhuollossa arvioitu työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Joka kymmenes lukio ilmoitti, että arvio oli tehty v. 2004 tai sitä ennen. 6 % ilmoitti kuluneen lukuvuoden aikana tapahtuneesta pommiuhkauksesta tai muusta vastaavasta uhkatilanteesta.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelmassa määritellä toiminta opiskeluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä edistää opiskelijoiden osallisuutta oman työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämisessä. Lukioissa oli joko koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen omia ohjeita esimerkiksi onnettomuuksien (89 %), kuolemantapausten (88 %) ja tapaturmien osalta (83 %) suhteellisen usein. Kuitenkin lähes 10 % lukioista ilmoitti, että heillä ei ole toimintaohjeita tilanteessa toimimiseen häirinnän, käyttäytymishäiriöiden ja väkivallan osalta. Kiusaamistilanteisiin liittyvät toimintaohjeet puuttuivat 5 %:lta, ja 27 % ilmoitti, että heillä oli vakiintuneet käytännöt tilanteiden hoitamiseen. Lukioista 98 % ilmoitti, että heillä oli pelastuslain mukaisen pelastussuunnitelman osalta joko koulutuksen järjestämän antamat ohjeet tai oppilaitoksen omat kirjatut ohjeet.
Opiskelijahuollossa olisi tärkeää ottaa huomioon myös yksin paikkakunnalla asuvat alle 18-vuotiaat opiskelijat ja heidän tukemisensa. Lukioista 65 % ilmoitti, että heillä ei ollut vakiintuneita käytänteitä tai toimintaohjeita yksin asuvien alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden tukemiseen.
Kyselyssä lukioista 3–37 % ilmoitti teemasta riippuen, että koulutuksen järjestäjä on antanut ohjeet opiskelijahuollon toimintaohjeiden osalta. Monet koulutuksen järjestäjät ovat siirtäneet opetussuunnitelman perusteiden edellyttämien toimintamallien suunnittelun suoraan oppilaitoksille.
Tulosten perusteella lukioissa tulee kiinnittää enemmän huomiota opiskelijoiden osallisuuden edistämiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ainoastaan 15 % lukioista ilmoitti, että opiskelijat olivat osallistuneet opiskelijahuollon toimintamallien kehittämiseen, 30 % ilmoitti opiskelijoiden osallistuneen opiskeluterveydenhuollon arviointiin ja kehittämiseen.
Päätösten pohjaksi tutkittua tietoa
Nyt tehdyn tutkimuksen avulla on saatu näkyväksi lukioissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtyä työtä. Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että vertailukelpoisen tiedon saaminen lukioiden opiskelijahuollon tapahtumista on vielä nykyisin melko työlästä. Lukioilla ja eri hallinnonaloilla on erilaisia käytäntöjä, jotka vaikeuttavat tiedonkeruuta ja tietojen käyttöä. Valtakunnallisesti tulisi määrittää oppilaitoksista yhdenmukaisesti kerättävät ydintiedot, joita seurataan systemaattisesti koulutuksen tilastoraporteissa.
Miten tutkimus tehtiin?
Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL, entinen Stakes) yhteistyönä on syksystä 2006 alkaen kehitetty määräajoin toistuvaa tiedonkeruuta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Uusin raportti ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa” päättää esitutkimukset, joista aikaisemmin on raportoitu tuloksia peruskouluista ja ammatillisista oppilaitoksista. Lukioiden rehtoreille tehtiin syksyllä 2008 posti- ja verkkokysely, johon vastasi 375 lukiota (90 %). Tutkimuksessa selvitettiin seuraavia osa-alueita: toimintakulttuuri; osallisuus; vaikuttamismahdollisuudet; terveystieto; opiskelijahuollon toimintaohjeet; opiskelijahuoltoryhmän toiminta; opiskelijahuoltopalvelujen järjestäminen ja henkilöstö; terveyskysely ja terveystarkastukset; ohjaaminen erityispalveluihin; keskeyttämisen ehkäisy ja poissaolot; opiskelijaruokailu; väkivalta ja häirintä; kurinpito ja ojentaminen; tapaturmat ja onnettomuudet, sekä työolot.
Lisätietoja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa: Tutkimusprofessori Matti Rimpelä, p. 020 610 7187
Opetushallituksessa: Opetusneuvos Pia Kalkkinen, p. 040 348 7272, Opetusneuvos Heidi Peltonen,
p. 040 348 7271
Julkaisu
Matti Rimpelä, Tiina Jarvala, Pia Kalkkinen, Heidi Peltonen ja Anne-Marie Rigoff (toim.):
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa - perusraportti kyselystä vuonna 2008.
Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Edita Prima Oy. Helsinki 2009.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa - perusraportti kyselystä vuonna 2008 (pdf)
Lukioiden rehtoreille tehty kyselytutkimus osoitti merkittäviä puutteita opiskelijahuoltopalveluiden järjestämisessä: vain 37 % ilmoitti osoittavansa suosituksen mukaisen terveydenhoitajan työpanoksen ja 11 % lääkärin työpanoksen. Lukioista 63 % ilmoitti tarjoavansa psykologin palveluja - palveluja oli tarjolla keskimäärin 1,3 tuntia kuukaudessa sataa opiskelijaa kohti. Kuraattoripalveluja tarjosi 58 % lukioista, keskimäärin 0,6 tuntia kuukaudessa sataa opiskelijaa kohti.