Oman äidinkielen opetus edistää kotoutumista

Oman äidinkielen opettaminen on tärkeä tekijä maahanmuuttajalapsen ja hänen perheensä identiteetin ja sosiaalisen integraation edistämisessä. Tähän pyritäänkin useimmissa Euroopan maissa oman tulkkien, koulutustiedotuksen ja tukihenkilöiden avulla. EU:n komission tiedonvaihtoverkoston Eurydicen uusi julkaisu kuvaa maahanmuuttajien integraatiota Euroopan kouluissa. Julkaisussa tarkastellaan, kuinka maahanmuuttajia kotoutetaan ja kuinka heidän kielellinen taustansa otetaan huomioon.

Oman äidinkielen opettaminen on tärkeä tekijä maahanmuuttajalapsen ja hänen perheensä identiteetin ja sosiaalisen integraation edistämisessä. Tähän pyritäänkin useimmissa Euroopan maissa, mutta esteenä on resurssien puute.
 
EU:n komission tiedonvaihtoverkoston Eurydicen uusi julkaisu kuvaa maahanmuuttajien integraatiota Euroopan kouluissa. Julkaisussa tarkastellaan, miten maahanmuuttajia kotoutetaan ja kuinka heidän kielellinen taustansa otetaan huomioon. Myös maahanmuuttajaoppilaiden vanhempien ja koko perheen integrointia osaksi yhteiskuntaa ja koulutusjärjestelmää pidetään tärkeänä.
 
Kielelliset ongelmat ovat suurin kotoutumisen este. Tämän takia tilannetta pyritään parantamaan ensisijaisesti kolmella tavalla: käyttämällä tulkkeja kouluissa, tuottamalla koulutusjärjestelmästä kertovaa tietoa maahanmuuttajille heidän omalla äidinkielellään tai palkkaamalla kotouttamisessa avustavia tukihenkilöitä. Maltaa lukuun ottamatta kaikissa maissa käytetään vähintään yhtä mainituista integraatiota edistävistä keinoista.

Julkaisussa keskitytään myös tapoihin järjestää maahanmuuttajaoppilaalle opetusta hänen omalla äidinkielellään, koska sen on koettu olevan keskeinen tekijä oppilaan ja hänen perheensä identiteetin rakentamisessa ja yhteiskuntaan integroitumisessa.

Tulkkien käyttö

Yleisin keino integraation edistämisessä on tulkkien käyttö, vaikkakaan se ei ole lain suoma oikeus maahanmuuttajille muualla kuin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Maissa, joissa ei ole erikseen määritelty säännöksiä tulkkien käytöstä, saattavat kustannukset langeta koulun maksettaviksi. Tällöin voidaan käyttää myös vapaaehtoisia kääntäjiä tai hyväntekeväisyysjärjestöjä. Tulkkien käyttö on kuitenkin hyvin yleistä, lukuun ottamatta joitain itäisen Euroopan maita (mm. Puola, Slovakia, Bulgaria).

Tietoa koulutuksesta omalla kielellä

Maahanmuuttaja saa tietoa omalla äidinkielellään koulujärjestelmästä yli 60 prosentissa Euroopan maista, mutta ei välttämättä harvinaisimmilla kielillä. Joka toisessa maassa julkaisuista vastaa ylin opetushallinto. Suomessa tämä tehtävä on muiden Pohjoismaiden tavoin jaettu opetushallinnon ohella muille koulutuksesta vastaaville tahoille ja paikallistasolle kouluihin. Suomessa kuntia ja kouluja  kannustetaan kehittämään monikulttuurista kommunikaatiota maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Kokonaan paikallistason vastuulla tiedon välittäminen maahanmuuttajien äidinkielellä on mm. Italiassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Alankomaissa sekä Latviassa.

Tuotettu tieto on luonteeltaan yleisluontoisia ja kertoo mm. koulujärjestelmän rakenteesta, koulutukseen hakeutumisesta, arvioinnista, opinto-ohjauksesta, vanhempien osallistumisesta sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Tukihenkilöt maahanmuuttajien apuna

Maahanmuuttajia ohjaavien ja avustavien tukihenkilöiden käyttö on verrattain yleistä Euroopassa. Noin 10–15 maassa tukihenkilöiden järjestämisestä on olemassa säännöksiä, mutta joissakin maissa kuten Suomessa tukihenkilöiden käytöstä päätetään itsenäisesti paikallistasolla. Koulun ja maahanmuuttajien välillä siltaa rakentavat tukihenkilöt ovat useimmiten opettajia. Apu on tavallisinta perus- ja toisen asteen koulutuksessa.

Maahanmuuttajan äidinkielen tukeminen

Maahanmuuttajan äidinkielen opetuksen järjestämisessä on kaksi lähestymistapaa. Yleisempi tapa on sisällyttää opetus normaaliin kouluopetukseen siten, että maahanmuuttajaoppilailla on oikeus saada oman äidinkielensä opetusta koulun voimavarojen puitteissa. Toinen tapa – joka on käytössä vain Saksassa, Ranskassa, Luxemburgissa ja Belgiassa – on järjestää opetus kahdenvälisillä sopimuksilla maahanmuuttajan lähtö- ja kohdemaan välillä. Tällöin vastuu opetuksesta on jaettu siten, että lähtömaa järjestää kielitaitoisen opettajan ja kohdemaa muut tarvittavat resurssit.

Yleisesti ottaen kielellisen ja kulttuurin taustan huomioiminen maahanmuuttajien integroimisessa koulujärjestelmään on yhtä yleistä sekä pitkän että lyhyen maahanmuuttohistorian omaavissa maissa. Myöskään maahanmuuttajien suhteellinen osuus oppilaista ei vaikuta kansallisiin linjauksiin. 

Lisätietoja

erityisasiantuntija Kristiina Volmari, p. 040 348 7764

Julkaisu

Integrating Immigrant Children into Schools in Europe: Measures to foster communication with immigrant families and heritage language teaching for immigrant children

Painettua julkaisua voi tilata maksutta osoitteesta Eurydice (at) oph.fi.

Oman äidinkielen opettaminen on tärkeä tekijä maahanmuuttajalapsen ja hänen perheensä identiteetin ja sosiaalisen integraation edistämisessä. Tähän pyritäänkin useimmissa Euroopan maissa oman tulkkien, koulutustiedotuksen ja tukihenkilöiden avulla. EU:n komission tiedonvaihtoverkoston Eurydicen uusi julkaisu kuvaa maahanmuuttajien integraatiota Euroopan kouluissa. Julkaisussa tarkastellaan, kuinka maahanmuuttajia kotoutetaan ja kuinka heidän kielellinen taustansa otetaan huomioon.