Terveystieto sai hyvän vastaanoton

Opetushallituksen lehdistötiedote 12.11.2009

Uusi oppiaine terveystieto on otettu hyvin vastaan. Peruskoululaiset pitävät sitä hyödyllisenä ja lukiolaiset kirjoittavat sen mielellään ylioppilaskokeessa. Opettajat kokevat sen opettamisen myönteisellä tavalla haasteellisena.

Terveystiedosta tuli itsenäinen oppiaine perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2001. Opetushallitus antoi vuonna 2003 nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet ja vuonna 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Terveystieto-oppiaineen opetusta ohjaavat tavoitteet ja keskeiset sisällöt määriteltiin tällöin ensimmäisen kerran kansallisella tasolla.

Terveystiedon oppiainekokonaisuuteen sisältyy terveyden edistämisen lisäksi sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, elämänhallintataitoja ja turvallisuustaitoja tukevia sisältöjä. Viime vuosina etenkin turvallisuuden edistämistä ja väkivallan ehkäisyä koskevat tavoitteet ovat osoittautuneet ajankohtaisiksi kehittämisalueiksi.

Opetushallitus käynnisti vuonna 2007 yhdessä Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen (Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta) kanssa tutkimuksen, jonka tavoitteena oli saada tietoa terveystiedon opetuksen toteutumisesta perusopetuksen vuosiluokilla 7 - 9 ja nuorten lukiokoulutuksessa.

Kokemuksia perusopetuksessa

Terveystiedon kehittämistutkimuksen mukaan peruskoulun 9.-luokkalaiset antoivat varsin myönteistä palautetta terveystieto-oppiaineesta ja siihen liittyvästä opetuksesta. Noin kaksi kolmasosaa oppilaista piti terveystietoa tärkeänä ja lähes kaksi kolmasosaa oppilaista piti hyvänä asiana, että siitä tuli oma oppiaine. Yhtä moni oli sitä mieltä, että terveystiedossa oppii hyödyllisiä ja käytännöllisiä asioita ja että käsiteltävät aiheet kiinnostavat.

Terveystiedon opetuksen on toivottu olevan toiminnallista, keskustelevaa ja oppilaita osallistavaa. Tässä on ilmeisesti onnistuttu, sillä yli puolet oppilaista kertoi, että terveystiedon tunneilla keskustellaan paljon.

Terveystiedossa käsitellään runsaasti aihepiirejä, jotka ovat keskeisiä nuoren kasvun ja kehityksen kannalta ja jotka askarruttavat nuoria, kuten seksuaalisuus, päihteet, mielenterveyskysymykset jne. Siksi ei ollut yllättävää, että jopa 40 % tytöistä ja pojistakin joka viides ilmoitti lukeneensa oppikirjasta muutakin kuin läksyjä. Oppilaat myös keskustelevat usein kaveripiirissä terveystiedon tunneilla käsitellyistä asioista. Tunnit virittävät siis myönteisellä tavalla jatkopohdiskelua.

Terveystiedon opiskelu näytti olevan mieluisampaa tytöille kuin pojille. Vastaavanlainen sukupuoliero on havaittu myös monissa muissa aineissa.

Myös terveystietoa opettavat opettajat ovat ottaneet uudistuneen oppiaineen myönteisesti vastaan. Heistä 88 % piti hyvänä, että terveystiedosta tuli oma oppiaine perusopetukseen. Yläkoulussa terveystietoa opettavat pääasiassa liikunnanopettajat, biologian ja kotitalouden opettajat. Myös heidän vastauksensa vahvistivat käsitystä, että terveystiedon tunnit ovat yläkoulussa toiminnallisia sisältäen paljon keskustelua ja terveyteen liittyvien kysymysten pohtimista yhdessä.

Kokemuksia lukiossa

 Yhdeksässä lukiossa kymmenestä terveystietoa opettivat liikunnanopettajat. Joka viidennen vastaajan lukiossa sitä opetti biologian opettaja ja joka kymmenennen vastaajan lukiossa psykologian opettaja.

 Terveystiedon tulo ylioppilastutkinnon osaksi on selvästi lisännyt lukion opiskelijoiden kiinnostusta osallistua myös valinnaisille terveystiedon syventäville kursseille. Opettajista 84 % ilmoitti näin tapahtuneen kouluissaan. 

Terveystiedon koe ylioppilastutkinnossa on tuonut opettajille paljon uusia haasteita ja ammatillisia kehittymistarpeita. Lähes 90 % opettajista on kokenut nämä haasteet myönteisinä. Tätä tulosta vahvistaa myös se, että lähes 90 % piti hyvänä uudistuksena sitä, että ylioppilastutkinnossa voi kirjoittaa terveystiedon kokeen.

Opettajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä terveystiedon kokeen tehtäviin. Joissakin opettajien palautteissa huomautettiin tosin kriittisesti, että vaadittava tietopohja vähäisemmästä kurssimäärästä johtuen on suppeampi kuin monissa muissa aineissa.

Lisätietoja: 
professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, puh. 050 313 0412, opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, puh. 040 348 7271

Julkaisut:

Lasse Kannas, Heidi Peltonen ja Tuula Aira (toim.)
Elämää vai ylioppilastutkintoa varten
– Lukion opettajien käsityksiä ja kokemuksia terveystiedon opetuksesta

Terveystiedon kehittämistutkimus osa II

Lasse Kannas, Heidi Peltonen ja Tuula Aira (toim.)
Kokemuksia ja näkemyksiä terveystiedon opetuksesta yläkouluissa

Terveystiedon kehittämistutkimus osa I

Uusi oppiaine terveystieto on otettu hyvin vastaan. Peruskoululaiset pitävät sitä hyödyllisenä ja lukiolaiset kirjoittavat sen mielellään ylioppilaskokeessa. Opettajat kokevat sen opettamisen myönteisellä tavalla haasteellisena.