Miten ruotsia osataan peruskoulussa?
Opetushallituksen lehdistötiedote 24.11.2009
Peruskoululaisten ruotsin kielen osaamisen taso on laskenut vuosien 2001 ja 2008 välillä sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen että kielioppirakenteiden hallinnan osa-alueilla.
Opetushallitus arvioi huhtikuussa 2008 toisen kerran ruotsin kielen oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Edellinen perusopetuksen ruotsin kielen B-oppimäärän kansallinen arviointi tehtiin vuonna 2001. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin perusopetuksen B-ruotsin opetukselle asetetut tavoitteet on saavutettu.
Arvioinnin otokseen kuului 107 koulua, joissa kuullun ja luetun ymmärtämiseen sekä kieliopin ja kirjoittamisen kokeeseen osallistui noin 5 500 oppilasta. Lisäksi järjestettiin puhumisen koe 52 koulussa ja siihen osallistui noin 800 oppilasta.
Arviointiraportissa kuvataan oppimistuloksia ja oppilaiden asenteita ruotsin kielen opiskelua kohtaan sekä vertaillaan koulussa annettuja todistusarvosanoja oppilaiden arvioinnissa saavuttamiin tuloksiin. Oppimistulokset ilmaistaan ensimmäistä kertaa sekä taitotasoina että ratkaisuprosentteina.
Tulokset
Ruotsin kielen osaaminen peruskoulun päättövaiheessa jää kokonaisuutena tyydyttävälle eli enintään kouluarvosanan 7 tasolle. Oppilaista 61 % sijoittuu osaamisessaan arvosanojen 6-8 välille. Suorituksiensa perusteella arvosanan 8 tasolla on 21 % oppilaista, 52 % on tätä heikompia ja 27 % parempia.
Puheen ymmärtämisessä 27 % oppilaista on arvosanan 8 tasoa. Tällä hyväksi määritellyn osaamisen tasolla oppilas ymmärtää yksinkertaista keskustelua tutuista aiheista ja pystyy lukemaan tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä. Tämän tason alapuolella on 41 % ja yläpuolella 32 % oppilaista.
Kokeen enimmäispistemäärästä oppilaat saavuttivat keskimäärin 53 %; tytöt 59 % ja pojat 48 %. Tulos vastaa tyydyttävää tasoa. Erinomaisiin tuloksiin pääsi 7 % tytöistä ja 2 % pojista. Heikon tuloksen sai 25 % tytöistä ja 48 % pojista.
Asenteet
Asenteet ruotsin kielen opiskelua kohtaan ovat myönteisimmät lukioon aikovilla tytöillä. He pitävät ruotsia melko hyödyllisenä oppiaineena ja luottavat eniten osaamiseensa. Ammatilliseen koulutukseen aikovat tytöt pitävät myös ruotsia jossain määrin hyödyllisenä, mutta eivät katso osaavansa kieltä.
Lukioon aikovien poikien käsitys kielen hyödyllisyydestä, omista taidoista ja oppimishaluista on lievästi kielteinen. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien poikien luottamus omaan osaamiseen on heikko, he eivät pidä ruotsista eivätkä näe sen opiskelusta olevan juurikaan hyötyä.
Asenteet heijastuvat myös koetuloksissa: lukioon aikovien oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 63 % ja ammatillisiin opintoihin aikovien 41 %.
Vertailu vuoteen 2001
Raportissa vertaillaan vuoden 2008 arvioinnin tuloksia vuoden 2001 vastaaviin. Osaamisen taso on laskenut kuuden vuoden kuluessa. Kuullun ymmärtämisessä tulokset ovat heikentyneet pari prosenttiyksikköä, luetun ymmärtämisessä kuusi ja rakenteiden hallinnassa lähes kymmenen prosenttiyksikköä.
Oppilaat kokevat ruotsin opiskelun hieman vaikeammaksi ja opiskelevat sitä vähemmän mielellään kuin aikaisemmin. Oppikirjat eivät tosin enää ole oppilaiden mielestä yhtä ikäviä kuin ennen.
Alueelliset erot
Alueelliset erot oppimistuloksissa olivat vähäisiä. Lapin ja Oulun läänin sekä taajamien tytöt hallitsevat ruotsin kielen rakenteita hieman muita paremmin.
Lisätietoja:
FT Eeva Tuokko, p. 040-5511 538
Julkaisu:
Eeva Tuokko: Miten ruotsia osataan peruskoulussa? Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten kansallinen arviointi 2008. Oppimistulosten arviointi 2/2009. Opetushallitus. Edita Prima Oy, Helsinki 2009.
www.oph.fi/julkaisut/2009/miten_ruotsia_osataan_peruskoulussa
Peruskoululaisten ruotsin kielen osaamisen taso on laskenut vuosien 2001 ja 2008 välillä sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen että kielioppirakenteiden hallinnan osa-alueilla.