Mitä nuoret ajattelevat peruskoulusta?
Opetushallituksen lehdistötiedote 30.3.2010
Kiireen tuntu, ystävyys ja yhteistyö sekä ongelmanratkaisun haasteet hallitsevat koulunuorison mielikuvia peruskoulusta. Luku- ja kirjoitustaidon sekä kielten taitojen oppiminen ovat oppilaiden mielestä keskeisimmät onnistumisalueet myös tulevaisuuden koulussa.
Opetusministeri Henna Virkkusen asettama perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa pohtiva työryhmä kutsui yläkoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaat pohtimaan, millainen on hyvä koulu nyt ja tulevaisuudessa. Fountain Park Oy:n toteuttamaan verkkohaastatteluun 14.12.2009- 25.2.2010 osallistui lähes 60 000 nuorta kaikkialta Suomesta. Nuoret pohtivat tulevaisuudessa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä sitä, miten nykyperuskoulu näissä tärkeimmiksi arvioiduissa asioissa onnistuu. Oppilaat antoivat myös näkemyksiä siitä, miten näitä asioita voisi oppia vielä paremmin.
Kiire, kaverit ja haasteet vahvimpia mielikuvia
Kiireen tuntu nousi nuorten päällimmäiseksi mielikuvaksi peruskoulusta. Vapaassa kuva-assosiaatiotehtävässä 43 % tytöistä ja 35 % pojista liitti kouluun aikataulujen mukaan toimimisen ja ajoissa ehtimisen. Osa koululaisista liitti kiireen yleisemminkin elämäntilanteisiin ja harrastuksiin.
Kaverit, sosiaaliset suhteet ja yhteistoiminta erilaisten ihmisten kanssa tuli ensimmäisenä mieleen 18 prosentille tytöistä ja 14 prosentille pojista. Hyvä ilmapiiri ja opiskeluympäristö mainittiin usein tärkeinä asioina koulutyössä.
Pojista 14 % ja tytöistä 10 % valitsi assosiaatiotehtävässä kuvan labyrintista, joka ilmentää ratkaisun löytymistä etsimisen ja työn kautta. Mutkikkuus ja haasteet, uuden löytyminen ja koulutukseen liittyvät valinnat olivat usein esillä koululaisten kommenteissa.
Lukeminen, kirjoitus ja kielet kouluopetuksen vahvuuksia
Verkkohaastattelussa oppilaat pohtivat omin sanoin, millaisia tietoja ja taitoja he tarvitsevat toisaalta nyt, toisaalta kymmenen vuoden päästä. Näitä osaamisia verrattiin sitten siihen, miten oppilaat katsovat peruskoulun suoriutuvan niiden opettamisesta. Vapaassa ideoinnissa nuoret puhuivat eniten kielitaidosta, matemaattisista taidoista, sosiaalisista taidoista sekä luku- ja kirjoitustaidosta.
Yleisesti peruskoulussa parhaiten opittavat asiat liittyivät luku- ja kirjoitustaitoon sekä laajemmin äidinkielen oppimiseen. Peruskoulu on vahvoilla myös kielten oppimisessa. Opetusmenetelmiin liittyy oppilaiden kokema tarve keskustelutaidon osalta.
Omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat muodostivat merkittävän kokonaisuuden tulevaisuudessa tarvittavista tiedoista ja taidoista. Tähän osaamisalueeseen liitettiin kouluaineista useimmin liikunta ja terveystieto sekä biologia ja psykologia.
Useimmat osallistujat katsoivat, että peruskoulussa taideaineita ei opita kovin hyvin. Mielipiteitä taideaineista oli etenkin taidealoille suuntautuvilla sekä luovuuden merkitystä pohtivilla oppilailla. Taideaineita pidettiin tärkeinä teoreettisen kouluopetuksen tasapainottajina.
Kieltenopetuksen onnistumisen arviot vaihtelivat erittäin voimakkaasti ruotsin kielen ja valinnaisten kielten välillä. Yleisesti todettiin, että muidenkin kuin englannin ja toisen kotimaisen opetusta tulisi lisätä.
Yhteiskunnan toimintaan ja talouteen liittyviä asioita ei koeta opittavan yhtä hyvin kuin muita peruskoulussa käsiteltyjä aiheita. Myöskään ilmasto- ja ympäristöasioiden sekä keskittymiseen ja motivaatioon liittyvien asioiden opettamisessa peruskoulu ei ole nuorten mielestä vahvimmillaan.
Peruskouluun ollaan varsin tyytyväisiä
Kolme neljästä nuoresta uskoo, että peruskoulu antaa sellaisia tietoja ja taitoja, joita he elämässään tarvitsevat. Lähes yhtä moni katsoo, että koulutyössä voi käyttää muualla oppimiaan tietoja ja taitoja. Nuoret toivovat peruskouluun lisää opintokäyntejä ja vaikutusmahdollisuuksia.
Nykyperuskouluun on osittain tai täysin tyytyväinen lähes 60 % nuorista. Viidennes ei osaa ottaa tähän kantaa, ja viidennes on osittain tai täysin tyytymätön.
Koulujen koon perusteella tarkasteltuna peruskoulun suorituskyvyssä ei ole suuriakaan eroja. Sen sijaan tyttöjen ja poikien mielipiteissä eroja on mm. oppiaineiden säilyttämisen osalta: tytöt säilyttäisivät nykyiset oppiaineet selvästi useammin kuin pojat.
Oppilailta kysyttiin verkkohaastattelun lopuksi, miten he kehittäisivät peruskoulun opetusta. Muutosajatukset koskivat lähinnä valinnaisuutta, vaihtelevia työmenetelmiä sekä teorian kytkemistä käytäntöön.
Mitä nuoret ajattelevat peruskoulusta - verkkohaastattelun tulokset (pdf, Tuomo Lähdeniemi ja Janne Jauhiainen, Fountain Park)
Tarpeelliset tiedot ja taidot, mistä puhuttiin? (pdf)
Lisätietoja:
Opetusneuvos Ritva Järvinen, Opetushallitus, p. 040 348 7337
Johtaja Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Oy, 040 8333 534
Erityisasiantuntija Janne Jauhiainen, Fountain Park Oy, 050 321 7977
Kiireen tuntu, ystävyys ja yhteistyö sekä ongelmanratkaisun haasteet hallitsevat koulunuorison mielikuvia peruskoulusta. Luku- ja kirjoitustaidon sekä kielten taitojen oppiminen ovat oppilaiden mielestä keskeisimmät onnistumisalueet myös tulevaisuuden koulussa.