Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyöverkosto
Tarkoitus ja tavoitteet
Toiminnan tarkoitus lähtee Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän Keudan strategisista päämääristä ja avaintavoitteista
- 2. asteen koulutuksen alueyhteistyön tehostaminen
- verkko-opetuksen hyödyntäminen
- yksilöllisen etenemisen tukeminen
- läpäisy- ja jatko-opiskeluasteen nostaminen
Yhteistyön tavoitteena on tarjota 2. asteen opiskelijoille joustava tapa opiskella tutkinto ja mahdollistaa yksilölliset valinnat, jotka tukevat urasuunnittelua.
Historia
Keravalla aloitettiin kiinteä yhteistyö lukioiden kanssa vuonna 1998, kun ensimmäiset kaksoistutkintoa suorittavat opiskelijat aloittivat opintonsa (Keravan kauppaoppilaitos ja Keski-Uudenmaan aikuislukio). Toiminta laajeni nopeasti ja vuoteen 2002 mennessä päästiin yhteiseen jaksojärjestelmään, moduloituihin opintoihin ja yksilölliseen vapaaseen liikkuvuuteen oppilaitosten ja toimipisteiden välillä. Verkko-opetustarjontaa on kehitetty erityisesti tietojenkäsittelyn tutkinnon osalta. Sipoon kunta tuli mukaan yhteistyöhön vuonna 2000, kun ammatillinen koulutus aloitti toimintansa Sipoossa. Syksyllä 2007 Sipoon lukio ja Keravan ammattiopiston Sipoon toimipiste muuttavat saman katon alle uudisrakennukseen ja tarkoituksena on toimia yhteisissä tiloissa mahdollisimman yhteistoiminnallisesti.
Osapuolet tai osallistujat
Yhteistyöverkoston ydinryhmän muodostavat Keravan ammattiopisto (3 toimipistettä), Keravan lukio (2 toimipistettä), Keski-Uudenmaan aikuislukio ja Sipoon lukio.
Keskeiset toimintamuodot
Opetustarjonta ja opetussuunnitelmat
Keravan ammattiopiston ja Keravan lukion opiskelijat voivat valita molempien oppilaitosten tarjonnasta opintoja moduuli/jakso kerrallaan. Tämän lisäksi kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoja aikuislukiossa. Ammattiopisto on määritellyt omat avoimet moduulit ja lukio kurssiensa edeltävyysehdot. Sekä Keravalla että Sipoossa on tehty opetussuunnitelmien vertailu opettajakunnan toimesta ja näin päästy yhteisymmärrykseen hyväksilukemisen periaatteista. Kukin osapuoli kunnioittaa toisen tapaa toimia.
Aika- ja paikkatason toteutus (yhteisen opetustarjonnan aika- ja paikkatoteutus)
Yhteinen jaksojärjestelmä (5 jaksoa) mahdollistaa siirtymisen koko jakson ajaksi toiseen oppilaitokseen/toimipisteeseen suorittamaan opintoja. Sipoossa yhteisissä tiloissa toimiminen mahdollistaa vieläkin joustavampia ratkaisuja. Opiskelija valitsee haluamiaan opintoja laajempina kokonaisuuksina ja opiskelee ne kunkin oppilaitoksen opetussuunnitelman ja pelisääntöjen mukaisesti.
Tiedonsiirto osapuolten välillä (opiskelijat, opettajat sekä hallinto)
Tiedonsiirto eri osapuolten välillä tapahtuu pääasiassa manuaalisesti tai sähköpostilla. Keravalla pidetään säännöllisesti kerran jaksossa rehtorien ja opinto-ohjaajien yhteistyökokous, jossa käsitellään mahdollisia ongelmatilanteita ja selvennetään pelisääntöjä.
Opinto-ohjaus
Keravalla on laadittu perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen opinto-ohjauksen suunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Siinä on kuvattu kunkin kouluasteen vastuut ohjauksen suhteen sekä yhteistoiminnan periaatteet ja aikataulut. Toisen asteen opinto-ohjaajat tapaavat säännöllisesti ja käsittelevät liikkuvien opiskelijoiden asioita. Opiskelijat liikkuvat talosta toiseen opinto-ohjaajan kanssa tehdyn suunnitelman mukaisesti. Sipoon yhteiseen rakennukseen on tarkoitus palkata yhteinen opinto-ohjaaja lukiolle ja ammattiopistolle.
Johtaminen ja hallinto
Sopimukset tai pelisäännöt (valta, vastuu ja resurssit)
Keravalla toiminta perustuu suullisiin sopimuksiin sekä yhteistyökokouksissa kirjattuihin päätöksiin/toimintaohjeisiin. Sipoon toimintaa varten laaditaan virallinen yhteistoimintasopimus, sillä suuri osa oppilaitosten toiminnoista tulee olemaan yhteisiä. Sopimuksessa on määritelty valta- ja vastuualueet.
Rahoitusjärjestelmä (projekti => prosessi)
Toiminta rahoitetaan normaalista yksikköhintarahasta. Vaihtokurssien/opintoviikkojen hinta on sovittu vakioksi.
- Toteutusorganisaatio ja toteuttajien tehtävät (valta, vastuu ja resurssit)
Toiminta on vakiintunut niin hyvin, että erillistä toteutusorganisaatiota ei tarvita. Yhteistoiminta on osa vastuullisten henkilöiden virkatyötä, joten ylimääräisiä henkilöresursseja ei juuri tarvita - Henkilöstön sitouttaminen ja toiminnan voimaannuttaminen
Johto, ohjaushenkilöstö ja opettajat ovat havainneet yhteistoiminnan tuottamat edut opiskelijoille ja kannustavat heitä yksilöllisiin valintoihin. Opiskelijavaihto piristää normaalia opetustyötä ja virittää pedagogisia keskusteluja. Opettajille on järjestetty yhteisiä kehittämispäiviä ja seminaareja sekä Keravalla että Sipoossa.
Keravalla toiminta on vakiintunut ja se on sujunut hyvin. Yhteistyökumppanit tuntevat toisensa ja keskinäinen luottamus on suuri. Asioista voi keskustella avoimesti ja kaikki pyrkivät kehittämään toimintaa yhdessä. Sipoossa yhteisissä tiloissa toimiminen tuo luontevan mahdollisuuden lisätä yhteistyötä ja odotukset sen suhteen ovat korkealla. - Toiminnan arviointi
- Havaitut ongelmat ja riskit
Jotkut opiskelijat tekevät ratkaisuja liian kepein perustein eli ylimitoittavat resurssinsa. Opetusjärjestelyt saattavat olla lukujärjestyksellisesti melko rankkoja ja sitovia. Joustoa vaaditaan sekä opiskelijoilta että opettajilta. Jos tulee jaksamisongelmia, se saattaa vaikuttaa opintojen etenemiseen ja tutkintoon valmistumiseen. Lukio-opiskelijat valitsevat vielä valitettavan vähän ammatillisia opintoja. - Kehitystavoitteet
Tavoitteena on lisää lukio-opiskelijoiden liikkuvuutta ja tarjota verkko-opintoja laajemmin. Sipoossa yhteistoiminnan haasteet ovat suuret, mutta onnistuessaan tukevat varmasti opiskelijoiden opintoja. Opintotarjonta alueella tulisi saada sähköiseksi ja hallintojärjestelmien välinen tiedonsiirto sujuvaksi.
Saavutetut tulokset
- Määrälliset (esim. opiskelijat, opettajat ja opintosuoritukset) ja laadulliset
Opintojen suorittamisessa on alakohtaisia eroja. Tekniikan ja liikenteen alalla kaksois/kolmoistutkintoa suorittavat noin 2% opiskelijoista kun taas liiketalouden ja tietojenkäsittelyn aloilla määrä on noin 5%. Jatko-opintovalmiuksia kehittävät (lukiokursseja ei tutkintotavoitteisesti) noin 4% opiskelijoista (ammattiopiston opiskelijamäärä noin 1000). Lukio-opiskelijoita ammatillisissa opinnoissa on ollut noin 0,5% (lukion opiskelijamäärä noin 1000). Sipoossa opintosuorituksia on ollut yksittäisiä.
Opinto-ohjaushenkilöstö tekee todella tiivistä yhteistyötä, jolloin he pystyvät palvelemaan opiskelijoita paremmin sekä nivelvaiheessa perusopetuksesta toiselle asteelle että toisen asteen opintojen aikana.