Asiaan liittyvä lainsäädäntö

Huumausainelaki 30.5.2008/373
Tämän lain tavoitteena on huumausaineiden laittoman Suomeen tuonnin, Suomesta viennin, valmistuksen, levittämisen ja käytön ehkäiseminen.

Huumausainelakiin liityvät valtioneuvoston asetukset:
Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista 28.8.2008/543
Valtioneuvoston asetus huumausaineiden valvonnasta 28.8.2008/548

Laki rikoslain muuttamisesta 17.12.1993/1304
Lain luku 50 käsittelee huumausainerikoksia.

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41
Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta.

Raittiustyölaki 19.11.1982/828
Raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä.

Periaatepäätökset ja työryhmämuistiot

Valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepoliittisesta yhteistyöstä vuosille 2008-2011

Huumausainetestien käyttöä selvittäneen työryhmän muistio (Stakes)

Hallitus käynnisti alkoholiohjelman vuonna 2004. Ohjelmaa edelsi valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista.
Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista

Nykyinen hallitus päätti jatkaa ohjelman toteuttamisista vuosina 2008–2011.
Alkoholiohjelma 2008–2011
Hallituksen tuki ohjelmalle tulee Terveyden edistämisen politiikkaohjelman kautta. Alkoholiohjelmassa on yhteisiä elementtejä myös Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman kanssa. Ohjelma tukee myös kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ohjelman pääkoordinaattori, joka ohjaa kuntia alkoholiohjelman toteutuksessa.

Opetushallituksen muistio koskien huumetestestejä kouluissa ja oppilaitoksissa (pdf)

Tutkimustuloksia ja artikkeleita

Opetushallitus ja Stakes julkaisivat vuonna 2007 julkaisun Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – perusraportti kyselystä 7.–9. vuosiluokkien kouluille. Julkaisussa käsitellään myös häiriöitä ja ongelmatilanteita kouluissa. 
Artikkeli Häiriöitä ja ongelmatilanteita koulussa (julkaisun sivulla 132).

Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteiden käytöstä (European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs, ESPAD) on tehty vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein 23–35 Euroopan maassa. Mahdollisimman yhdenmukainen kysely on tehty tutkimusvuonna 16 vuotta täyttäville koululaisille. Suomessa he ovat olleet peruskoulun 9. luokalla. Suomi on ollut mukana kaikissa tutkimuksissa eli vuosina 1995, 1999, 2003 ja 2007.
Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995–2007. ESPAD-tutkimusten tulokset (pdf). THL, Raportti 6. Helsinki 2009.
Projektin kansainväliset sivut:  ESPAD – the European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs

Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen (EMCDDA) koordinoima huumetietoverkosto (REITOX) tuottaa kansallisia vuosiraportteja, joiden pohjalta tuotetaan EMCDDA:n vuosiraportti Huumeongelma Euroopassa. Kansalliset raportit kootaan EMCDDA:n antaman kehyksen mukaan.
Huumetilanne Suomessa 2008 (pdf)

Pekka Hakkaraisen ja Leena Metson artikkeli Yhteiskuntapolitiikka -lehden numerossa 5/2007
Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva – Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset (pdf)

Taru Kekonin artikkeli Yhteiskuntapolitiikka -lehden numerossa 3/2008
Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen (pdf)

Matti Piispan, Satu Helakorven, Antti Uutelan ja Piia Jallinojan artikkeli Yhteiskuntapolitiikka -lehden numerossa 2/2007
Huumekontaktit vähentyneet, huumehuoli ennallaan. Kansanterveyslaitoksen kyselyjen tuloksia (pdf)

Raportissa tarkastellaan 12–18-vuotiaiden tupakkatuotteiden ja alkoholin käytön, tupakansavulle altistumisen, tupakkariippuvuuden, nikotiinikorvaushoitotuotteiden käytön sekä sosiaalisen huumealtistumisen muutoksia Nuorten terveystapatutkimuksen aineistoissa. Koko maata edustavissa, postikyselyin kerätyissä aineistoissa terveystottumuksia on seurattu vertailukelpoisin menetelmin vuodesta 1977 joka toinen vuosi. Tuorein kysely tehtiin keväällä 2007. Kyselyyn vastasi 5840 nuorta (61 %). 
Nuorten terveystapatutkimus 2007