Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin opetukselle ja koulutukselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Arvioinnin kaikilla tasoilla (kansallinen, alueellinen, koulutuksen järjestäjä, oppilaitos, luokka/ryhmä ja oppilas) keskeistä on systemaattinen tiedonhankinta. Tietoa tuotetaan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Oppimistulosten arviointi kansallisella tasolla tuottaa tietoa koulutusjärjestelmän vaikuttavuudesta ja järjestäjätasolla yksittäisen oppilaitoksen tuloksista. Arviointi on keskeinen osa koulutuksen laadunvarmistusta ja antaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa ja toimii informaatio-ohjauksen välineenä.
Opetushallitus seuraa oppimistuloksia valtakunnallisilla seuranta-arvioinneilla. Koulutuksen ulkopuolista arviointia varten on opetusministeriön yhteydessä toimiva koulutuksen arviointineuvosto. Oppimistulosten seuranta-arvioinnit ovat keskeinen osa Opetushallituksen perustehtävää koulutuksen kehittäjänä ja tuloksellisuuden edistäjänä. Kerättävä informaatio liittyy valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin tavoitteisiin ja kriteereihin, joiden toteutumista opetuksen järjestäjien ja koulujen osalta seurataan otantaperusteisin arvioinnein. Suunnitelmallinen ja riittävän kattava seuranta antaa mahdollisuuden seurata mm. oppilas- tai opiskelija-arvioinnin kehittymistä opiskelun eri vaiheissa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioinnin kriteereihin.
Opetushallituksen arviointitoiminnan perusteet on kirjattu Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalliin (7/1998) ja Kansalliseen oppimistulosten arviointijärjestelmään (4/1998). Jälkimmäisessä julkaisussa esitetty ammatillisen koulutuksen arvioinnin toteuttamistapa on sittemmin muuttunut.