11.3 Menetelmien yhteiskäyttö
Olennainen haaste ennakointitoiminnassa on tunnistaa sekä laadullisia että määrällisiä muutoksia eri ilmiöiden ja systeemien suhteen. Näin ollen ennakoinnissa on yleensä yhdistettävä sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista analyysiä. Menetelmät on määritelty sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen ominaispiirteen ja myös menetelmän normatiivisuuden (normatiivinen = ohjeellinen, sääntöjä antava ja ohjeena tai mallina oleva, ”kuva halutusta tulevaisudesta”) ja eksploratiivisuuden (eksploratiivinen = tutkiva, pyrkimys objektiivisuuteen, ”arvovapaa”) mukaisesti. Oheisessa taulukossa on jaoteltu menetelmät edellä mainitulla tavalla.
Taulukko 1. Ennakointimenetelmät AC/UNU Millennium Projektissa (American Council for the United Nations University ) versio 2.0. 2003.
| Agentti-pohjainen mallinnus | | * | | * |
| CLA | | * | | * |
| Ristivaikutusanalyysi | * | | | * |
| Päätöksentekomallit | * | | | * |
| Delfoi-menetelmät | | * | * | * |
| Ekonometriset mallit | * | | | * |
| Toimintaympäristön luotaaminen (Environmental Scanning) | | * | | * |
| Tulevaisuuspyörämenetelmä | | * | * | * |
| Lahjakkuuksien hyödyntäminen ennakoinnissa (Genius forecasting) | | * | * | * |
| Morfologinen analyysi | | * | * | |
| Osallistavat menetelmät (Tulevaisuusverstas jne.) | | * | * | |
| Regressiomallit | * | | | * |
| Relevanssipuutekniikka | | * | * | |
| Skenaariotyöskentely ja -analyysit | * | * | * | * |
| Road mapping -tekniikat | | * | | * |
| Systeemidynaamiset simulointimallit | * | | | * |
| Tech Sequence -analyysi | | * | * | * |
| Aikasarjaennustemallit | * | | | * |
| Trendivaikutusanalyysi | * | | | * |
Ehkä olennaisempaa on ymmärtää se, että useinkin on järkevää yhdistellä sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia analyysejä mutta myös normatiivisia ja eksploratiivisia analyysejä. Jos ennakoinnissa käytetään pelkästään kvantitatiivisia analyysejä, jäävät monet tärkeät laadulliset muutokset huomioimatta (ks. Denzin 2001). Jos taas ennakoinnissa käytetään pelkästään laadullisia menetelmiä, jäävät taas merkittävät määrälliset mittakaavatekijät ja muutokset huomioimatta.
Mika Aaltonen on arvioinut taulukon 1 menetelmien hyödyntämistä kuvassa 2. Lue aiheesta lisää artikkelista Aaltonen, M. & Barth T. 2005: How Do We Make Sense of the Future? An Analysis of Futures Research Methodology - V2. Journal of Futures Studies, May 2005, 9(4): 45 - 60
Kuva 2. Identifying Systems´ New Initial Conditions as Influence Points for the Future, Foresight. The Journal of Futures Studies, Strategic Thinking and Policy. 2006 Vol. 8, No. 3., Mika Aaltonen & T. Irene Sanders.
Samassa tutkimuksessa voidaan ja on usein myös suotavaa käyttää useampaa tutkimusotetta. Tätä kutsutaan triangulaatioksi. Peruslähtökohtana siinä on useiden erilaisten menetelmien soveltaminen, joiden tuottamaa aineistoa voidaan soveltaa keskenään. Triangulaatioon liittyy paitsi useiden menetelmien myös useiden tutkijoiden, aineistojen ja teorioiden käyttö. Tutkimusote on vaativa.
Menetelmiä yhdistämällä pyritään laadukkaaseen ennakointiin. Menetelmiä ja tekniikoita voidaan yhdistää melko vapaasti. Esimerkkinä:
- toimintaympäristön skannaukseen yhdistettynä delfoi, tekstin rouhinta ja osallistavat menetelmät auttavat merkittävien trendien tunnistamiseen;
- tulevaisuuspyörä voi paljastaa näiden trendien kehityskulkuja ja vaikutuksia;
- analysoidumpi trendien kehityskulkujen arviointi mahdollistaa ristivaikutusanalyysin ja tätä kautta tuottaa tärkeitä skenaariomuuttujia;
- skenaariot voivat sisältää aikasarjamuuttujia;
- skenaarioita voidaan testata CLA:lla, simuloimalla ja kehittämällä tiekarttoja;
- trendivaikutusanalyysia voidaan käyttää todennäköisyyksien tarkastelussa ja näitä todennäköisyyksiä voidaan ottaa mukaan delfoihin.