Määrällisen ennakoinnin ensisijaisena tavoitteena on tukea koulutuspoliittista päätöksentekoa. Opetushallituksen ennakointiyksikkö tuottaa ja päivittää kaikkia koulutusasteita koskevaa ennakointitietoa (ts. ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulu ja yliopisto) opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmien asettamien aikataulujen mukaisesti. Ennakointituloksia vuodelta 2007 on käytetty Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007–2012 taustatietoina (Opetusministeriön julkaisuja 2008:9). Tehtyä ennakointia tarkistetaan Opetushallituksessa vuoden 2009 aikana.

Ennakointitulosten mukaan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajamääriä tulisi lisätä ja ammattikorkeakoulujen aloittajamääriä tulisi vähentää. Yliopistokoulutuksen aloittaneita ei voida erotella nuoriin ja aikuisiin, joten nuorten koulutuksen aloittajatarve ei ole täysin vertailukelpoinen nykyisiin aloittajamääriin. Tässäkin tarkastelussa etenkin peruskehitys osoittaa, että aloittajamääriä on tarpeen vähentää nykyisestä.

Nuorten koulutusta ennakoitaessa sovitetaan työvoiman kysynnästä johdettu koulutustarve koulutettavan ikäluokan kokoon. Opetushallituksen koulutustarvelaskelmassa on käytetty Tilastokeskuksen väestöennusteen (2007) ajanjakson 2011–2015 keskimääräistä 16–21-vuotiaiden ikäluokkaa, koska ennakoidaan aloittajatarvetta 2010-luvun alkupuolella.

Ennakointitulokset esitetään kahtena eri vaihtoehtona, perus- ja tavoitekehityksenä, jotka perustuvat samannimisiin toimiala- ja ammattirakenne-ennusteisiin. Näiden lisäksi alla olevasta taulukosta ilmenee kokonaisaloittajatarve, joka riittäisi tuottamaan työelämälle sen tarvitseman määrän tutkinnon suorittaneita ihmisiä.

Nuorten koulutuksessa aloittaneet ja aloittajatarve koulutusaloittain ja -asteittain (pdf)

Aloittajatavoitteet aloittain

Humanistinen ja kasvatusala  
Kulttuuriala  
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala  
Luonnontieteiden ala  
Tekniikan ja liikenteen ala  
Luonnonvara- ja ympäristöala  
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala  
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Humanistinen ja kasvatusala

Humanistisen ja kasvatusalan koulutuksen ennakoitu aloittajatarve on jonkin verran pienempi kuin nykyinen aloittajamäärä sekä peruskehityksen että tavoitekehityksen vaihtoehdossa. Tavoitekehityksessä supistamistarvetta on ensisijaisesti aloittajamäärältään suurimmalla koulutusasteella eli yliopistokoulutuksessa ja siinä kaikilla opintoaloilla paitsi opetus- ja kasvatustyön sekä teologian opintoaloilla. Opetus- ja kasvatustyössä aloittajatarve on kasvava ja teologian opintoalalla koulutustarve vastaa nykytilannetta. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen sekä viittomakielisen ohjauksen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve vastaa nykytilannetta. Ammattikorkeakoulutuksessa kansalaistoiminnan ja nuorisotyön sekä viittomakielentulkin koulutuksen aloittajatarve kasvaa hieman.

Kulttuuriala

Kulttuurialan koulutustarjonta ei vastaa kaikilta osin työvoimatarpeita. Koulutuksen ennakoitua vähennystarvetta on eniten ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että alalla työskentelevät ovat suhteellisen nuoria ja työllisten ikäpoistuma on pientä. Alan yliopistokoulutuksen vähennystarve on sen sijaan pienempää kuin ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa supistustarve kohdistuu määrällisesti eniten suurimpiin opintoaloihin, toisin sanoen käsi- ja taideteollisuusalan sekä viestintä- ja informaatiotieteen koulutukseen.

Vähennystarve painottuu prosentuaalisesti eniten kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen yliopistokoulutukseen. Musiikkialan ammatillista peruskoulutusta ja ammattikorkeakoulutusta on tarpeen vähentää huomattavasti. Vähennystarpeeseen vaikuttavat myös koulutuksen läpäisylle asetetut tavoitteet.

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan aloittajatarpeesta peruskehityksen ja tavoitekehityksen mukaiset ennakoinnit antavat vastakkaisen tuloksen. Peruskehityksen mukaan aloittajatarve kasvaisi ja tavoitekehityksessä taas vähenisi vuoden 2006 tilanteesta. 

Peruskehityksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve ja ammattikorkeakoulun aloittajatarve olisivat suuremmat kuin vuonna 2006. Yliopistokoulutuksen tarve pienenisi. Tavoitekehityksessä ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen tarve vastaa nykytilannetta. Yliopistokoulutuksen tarve olisi tässäkin vaihtoehdossa alhaisempi kuin vuonna 2006 aloittaneiden määrä.

Liiketalouden ja kaupan opintoalalla yliopistokoulutuksen aloittajatarve on molemmissa vaihtoehdoissa nykyistä pienempi. Samoin on pienemmillä opintoaloilla eli kansantalouden, hallinnon, tilastotieteen ja politiikkatieteiden opintoaloilla. Oikeustieteen opintoaloilla on sen sijaan lisäystarvetta sekä perus- että tavoitekehityksen vaihtoehdoissa, ja sosiaalitieteissä lisäystä tarvitaan tavoitekehityksen vaihtoehdossa.

Luonnontieteiden ala

Luonnontieteiden koulutusalan ennakoitu aloittajatarve on 50–60 prosenttia vuonna 2006 opiskelunsa aloittaneiden määrästä. Kaikkein eniten aloittajatarpeen ennakoidaan vähenevän ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tällä koulutusalalla on ammatillista peruskoulutusta ja ammattikorkeakoulutusta vain tietojenkäsittelyn opintoalalla. Painopiste on ammattikorkeakoulutuksessa, jonka aloittajatarve tavoitekehityksen vaihtoehdossa on nykyisiä aloittajamääriä suurempi.

Myös yliopistokoulutuksessa aloittajatarpeen ennakoidaan olevan huomattavasti nykyistä pienempi. Tämä edellyttää, että yliopistokoulutuksen opintoaloilla pystytään merkittävästi parantamaan koulutuksen läpäisyä. Luonnontieteellisen koulutuksen ennakoitu aloittajatarve on ollut samansuuntainen myös aikaisemmin tehdyillä ennakointikierroksilla.

Tekniikan ja liikenteen ala

Tekniikan ja liikenteen koulutusalan ennakoitu nuorten koulutuksen aloittajatarve on nykytilaan nähden kasvava niin perus- kuin tavoitekehityksessäkin. Peruskehityksessä kasvu on 6 prosenttia ja tavoitekehityksessä 9 prosenttia. Koulutusasteittaisia ennakointituloksia tarkasteltaessa tekniikan ja liikenteen koulutusalalla havaitaan selvä kouluasteiden välinen ero. Molempien kehitysvaihtoehtojen mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen tarvitaan lisää opiskelijoita. Sen sijaan korkeakoulutuksen (ammattikorkeakoulu ja yliopisto) aloittajamääriä olisi ennakointilaskelmien mukaan tarve nykyisestä vähentää. Tavoitekehityksessä aloittajatarpeiden vähennykset ovat korkeakoulutuksessa peruskehitystä huomattavasti pienempiä. Vaikka koulutusalalle kokonaisuudessaan on tarvetta saada lisää aloittajia, aloittajatarpeissa on suuriakin eroja kouluasteiden ja opintoalojen välillä.

Määrällisesti eniten tulevaisuudessa on lisäystarvetta kone-, metalli- ja energiatekniikan, arkkitehtuurin ja rakentamisen, ajoneuvo- ja kuljetustekniikan sekä prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan opintoaloilla ammatillisessa peruskoulutuksessa. Aloittajatarvetta selittävät ennen kaikkea toimialojen ennakoitu kehitys ja tuleva ammattiryhmittäinen poistuma. Ennakoitujen koulutuksen lisäämistarpeista tekniikan ja liikenteen koulutusalalla jo pidempään voitu todeta, että esimerkiksi opiskelijamäärien voimakas lisäys on vienyt alan teknillistieteellisen koulutuksen suorituskyvyn äärirajoille. Opetusministeriö onkin kirjannut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2007–2012, että alan korkeakouluopetusta halutaan vahvistaa muun muassa koulutusohjelmarakenteita uudistamalla ja koulutuksen läpäisyä parantamalla.

Luonnonvara- ja ympäristöala

Luonnonvara- ja ympäristöalan aloittajatarpeen ennakoidaan kasvavan ammattikorkeakouluissa ja pienenevän ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä yliopistoissa. Peruskehityksen ja tavoitekehityksen vaihtoehdoissa on vain pieni ero. Tavoitekehitys painottaa jalostusasteen nostamista ja uusien menetelmien ja tuotteiden kehittämistä, minkä vuoksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloittajatarve on peruskehitystä suurempi ja vastaavasti ammatillisen peruskoulutuksen tarve on pienempi.

Maatilatalouden opintoalalla on kasvua ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulussa. Metsätalouden opintoalalla on aloittajamäärien vähentämistarvetta kaikilla koulutusasteilla – sillä edellytyksellä, että varsinkin ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneiden pysyvyys metsätalouden ammateissa paranee. Muilla opintoaloilla on pääasiassa vähentämistarvetta.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutustarpeen ennakoidaan kasvavan nykytilanteeseen verrattuna eniten kaikista koulutusaloista: peruskehityksessä 15 prosenttia ja tavoitekehityksessä 20 prosenttia. Lisäystarvetta on peruskehityksessä etenkin ammatillisessa peruskoulutuksessa mutta myös yliopistokoulutuksessa. Tavoitekehitysvaihtoehdossa kasvutarvetta on kaikilla koulutusasteilla. Koulutustarvetta lisää ennen kaikkea ennakoitu sosiaalipalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen toimialojen voimakas kasvu.

Määrällisesti eniten aloittajamäärien lisäystarvetta on ennakointitulosten mukaan sosiaali- ja terveysalan (alojen yhteiset ohjelmat) ammatillisessa peruskoulutuksessa, terveysalan opintoalan ammattikorkeakoulutuksessa sekä teknisten terveyspalvelujen opintoalalla. Vähennystarvetta on eniten kauneudenhoitoalan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksessa.

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillisesti eriytyneen nuorten koulutuksen aloittajatarve kasvaa molemmissa kehitysvaihtoehdoissa nykytilanteeseen verrattuna. Alan ammatillisen peruskoulutuksen ja yliopistokoulutuksen aloittajatarve on tulevaisuudessa nykytilaan nähden suurempi. Ammatillisen peruskoulutuksen lisätarve johtuu puhdistuspalvelujen koulutuksen poikkeuksellisen suuresta lisäystarpeesta. Ammattikorkeakoulujen aloittajatarve on sen sijaan huomattavasti pienempi kuin nykyiset aloittajamäärät. Siitä huolimatta, että alan keskeisille toimialoille, kuten matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalle, ennakoidaan työllisten kasvua, useiden opintoalojen koulutustarve supistuu ammattirakenteiden muutoksen ja eräiden ammattiryhmien ikäpoistumien vähäisyyden vuoksi.

Matkailualan ja puhdistuspalvelujen ammatillisen peruskoulutuksen ennakointitulokset poikkeavat huomattavasti nykyisistä aloittajamääristä. Matkailualan ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen, majoitus- ja ravitsemisalan sekä kotitalous- ja kuluttajapalvelujen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarpeet pienenevät. Sen sijaan puhdistuspalvelujen koulutustarve kasvaa nykytilanteeseen verrattuna, samoin kuin kotitalous- ja kuluttajapalvelujen ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen tarpeet.